Sairaanhoitoon kyllä satsataan ja jopa varhaiseen puuttumiseen, mutta työterveyshuollon läsnäolo ja vaikuttaminen itse työhön, se puuttuu. Haluja ja sitä kautta resursseja puuttuu sellaisesta työterveyshuollosta, jolla parannetaan työolosuhteita ja työyhteisön toimintaa. Perimmäinen syy lienee siinä, että työterveyshuolto toimii kovin erillään tekemisestä, eikä sen sisältöä valvo kukaan.
Metallityöväen liiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola pitää tilannetta nurinkurisena ja valitettavana. Työpaikan olosuhteisiin vaikuttava työterveyshuolto on tärkeää ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Eikä tämä ole mikään salaisuus.
Samalla tavalla hän suhtautuu meneillään olevaan keskusteluun työurien pidentämisestä ja tarpeesta saada eläkkeelle siirtymisen ikä yhä korkeammaksi. Samaan aikaan, kun keskustellaan työuran pidentämisestä työpaikoilla irtisanotaan ja lomautetaan ikääntyneitä ja sairaita. Tämäkin on hänestä nurinkurista.
Epävarmuus on tekijä, joka rassaa ihmistä kaikkein eniten.
Pesola pitää aivan oikeana korostaa työurakeskustelussa työterveyshuollon merkitystä, ja niin tehdään nyt myös työnantajaleirissä.
– Työterveyshuollolla ei päästä kestäviin tuloksiin, jos ei nähdä työhyvinvoinnin yhteyttä tuottavuuteen ja sitä kautta myös yrityksen menestymiseen.
Suomittavaa löytyy
Pesola löytää suomittavaa ”omiensa” vähättelevässä suhtautumisessa työsuojelutoimintaan.
Metallin työsuojelupäivien merkeissä on kuluvalla vuosikymmenellä käyty yli 15 000 pienellä työpaikalla, eikä tosiasiaa käy kiertäminen. Työterveyshuollon toiminta, palvelujen käyttö ja työterveyssopimukset ovat usein minimitasolla.
Työpaikkaselvitykset ovat puutteellisia, eikä esimerkiksi työhygieenisiä mittauksia ole tehty.
Työnantajapuolta Pesola moittii siitä, että työolosuhteiden parantaminen nähdään edelleen liian usein pelkkänä kustannuksena, ei investointina tulevaisuuteen.
– Olemme kiertäneet työsuojelupäivien merkeissä pieniä ja keskisuuria työpaikkoja. Sanoma on niillä ollut aika yksiselitteinen. Huonossa taloustilanteessa on lähdetty sopeuttamaan toimintoja ja pyritty tinkimään kustannuksista kaikin tavoin. Kaikki tuntuvat nyt varautuvan siihen, että ensi vuosikin jatketaan matalissa suhdanteissa.
– Epävarmuus on tekijä, joka rassaa ihmistä kaikkein eniten.
Tietoa ei puutu
Eikä Pesola ole pelkästään ammattinsa vuoksi huolestunut siitä, että tänään tingitään myös investoinneista työympäristöön.
Useissa yrityksissä on siirretty tuonnemmaksi kaikkein välttämättömimpiäkin toimia.
Pesola ei halua leimata kaikkia työnantajia. Työympäristöasiansa kunnolla hoitaviakin löytyy.
Metallialalla ei puutu tietoa siitä, mitkä tekijät haittaavat työhyvinvointia alalla. Työ on kuormittavaa ja olosuhteet ovat usein raskaat.
Teknologiateollisuuden ja metalliliiton kyselyssä on selvitetty mitkä tekijät ovat suurimmat työsuojelulliset ongelmat alan työpaikoilla. Ykkössijan sai melu, seuraajinaan ahtaus, työasennot ja ilmanvaihto. Useammalla kuin kolmella työpaikalla viidestä haittaa melu työntekoa.
Pesola pitää myönteisenä asiana sitä, että tällaiset tulokset on otettu todesta – puolin ja toisin.
Metalli ja työnantajaliitto ovat sopineet yhteisestä työhyvinvointihankkeesta. Ne ovat sopineet siitä, että työhyvinvointi.- ja työkykyasioita ryhdytään miettimään yhdessä.
Hankkeen takana yhteinen huoli
– Hanke on vasta suunnitteluvaiheessa, mutta se käynnistyi jo ennen kuin pääministeri Vanhanen tuli Lapin hangilta eläkeiän nostoajatuksineen. Toiveet ovat suuret siitä, että hankkeella saataisiin käytännön työkaluja työhömme.
Metalliliitossa lähdetään siitä, että hankkeella hyödynnetään työntekijöiden vahvuuksia, tuetaan eri-ikäisten monipuolista osaamista ja lisätään motivaatiota. Liitossa lähdetään myös siitä, että nyt ei rakenneta mitään ylätason hanketta, vaan edetään mahdollisimman käytännönläheisesti, tehdään pilottihankkeita ja kokeiluja, hyödynnetään jo tiedossa olevia hyviä käytäntöjä.
– Toivomme työnantajapuolellakin ymmärrettävän, että hyvä työympäristö ja toimiva työsuojelu tukevat terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä ja luovat hyvän perustan tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvulle.
Pesola uskoo hankkeen saavuttavan vastakaikua laajalti. Toimialalla on yhteinen huoli siitä, miten saadaan nostettua alan vetovoimaa ja miten saadaan tekijät jaksamaan alalla pitempään.