Pääkaupunkiseudun kaupunkien pysäköinnintarkastajat tehostavat joutokäynnin valvontaa viikon ajan 16.–22. marraskuuta. Tarpeettomasta moottorin käyttämisestä voi rapsahtaa ajoneuvon omistajalle 40 euron virhemaksu.
– Haluamme muistuttaa, miten joutokäynnin lopettamisella voimme parantaa kaupunkiemme ilmanlaatua ja siten myös viihtyisyyttä, kertoo Helsingin kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila.
Moottorikäyttöisten ajoneuvojen joutokäynti on kielletty asetuksella. Muun kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi moottoria saa pitää tyhjäkäynnillä enintään kaksi minuuttia ajoneuvon seistessä. Ennen ajoon lähtöä moottoria voi kuitenkin käyttää enintään neljä minuuttia, jos lämpötila on alle 15 pakkasasteen.
Kielto koskee osittain myös moottoripyöriä, mopoja, traktoreita, moottorityökoneita sekä maastoajoneuvoja.
Liikenne saastuttaa kaupunki-ilmaa
Yleensä autoilijat pitävät ajoneuvoaan turhaan käynnissä vanhasta tottumuksesta. Niin käy usein myös ammattiautoilijoille. Joutokäynnin lopettaminen on ekoteko, jolla voidaan vähentää pakokaasuja ja vaikuttaa ilmanlaatuun.
Autoa ei kannata lämmittää moottoria käyttämällä. Sen sijaan lohko- ja sisäilmalämmittimet säästävät energiaa ja moottoriakin.
– Liikenne on pääkaupunkiseudun ilman pahin saastuttaja. Joutokäynti aiheuttaa paikallisia haittoja, mutta pakokaasupilven läpi ei ole ilo kulkea, toteaa ilmansuojeluasiantuntija Marjatta Malkki YTV:stä.
Talvipakkasessa oireet pahenevat
Varsinkin vanhuksille, lapsille ja allergikoille pakokaasu saattaa aiheuttaa vakavia hengityselinoireita etenkin talvipakkasella. Joutokäyntiä tulisikin välttää erityisesti koulujen, päiväkotien, asuintalojen ja kauppojen pihoilla.
– Joutokäynnin rajoittaminen sisältyy kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien ilmansuojeluohjelmiin. Se on yksi keino vähentää liikenteen päästöjä ja parantaa ilmanlaatua erityisesti vilkasliikenteisillä alueilla, kertoo ympäristötarkastaja Outi Väkevä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta. (KU)
uutiskirje 
