Viikkolehdessä kerrottiin viime viikolla työvoimakoulutukseen liittyvästä työharjoittelusta, jossa täyttä työtä tehdään ilman palkkaa. Ylen MOT-ohjelman arvion mukaan palkatonta työtä tehneitä oli viime vuonna 320 000.
ATK-alalla lähes 30 vuotta työskennellyt ”Matti Virtanen” (nimi muutettu) on ollut työtä vailla noin vuoden. Tammikuussa hän pääsi yhdessä parinkymmenen muun pitkälle koulutetun työttömän kanssa kansainväliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Ensin oli kaksi kuukautta teoriaa ja sitten kuuden kuukauden työelämäjakso.
Teoriaosuus käsitti luentoja kohdemaiden tilanteesta. Lisäksi oli yrityskäyntejä ja luentoja niiden pääkaupungeissa.
Työvoimahallinnon asettama mittari on kurssin suorittaminen, mutta oikea mittari olisi, miten me työllistymme.
– Kurssi antoi näkemystä asioihin, mutta samat asiat pystyisi periaatteessa lukemaan lehdistä, Virtanen kertoo.
Työelämäjakson hän teki virolaisessa tietotekniikkayrityksessä. Se teki uuden yrityksen käynnistää liiketoimintaa Suomessa. Koko ikänsä myyntityötä tehnyt Virtanen yritti myydä tietotekniikkaratkaisuja noin 500 asiakkaalle. Kauppoja syntyi vain yksi, koska yritykset eivät ole vielä valmiita investointeihin.
Matti Virtanen teki puoli vuotta työtä ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla. Ansiotyössä kuukausipalkka samasta työstä olisi noin 4 500 euroa.
Hän arvioi, että työpaikkaan olisi tarvittu 100 000 euron myynti.
Samalta kurssilta työllistyneitä oli vain muutama. Ammatillisia valmiuksia Virtanen ei koe kurssilta saaneensa.
Harjoitteluun
tai karenssille
Teoriajakson loppupuolella Matti Virtaselle jäi vahva maku, ettei palkattomasta työstä voi kieltäytyä. Harjoittelupaikka on löydyttävä tai muuten tulee kolmen kuukauden karenssi työttömyysturvaan.
Virtasta askarruttaa, kuka koulutuksesta lopulta hyötyi. Kyseisen kurssin järjesti yritys, jonka omistaja toimi kouluttajana ja hänen vaimonsa hoiti laskutuksen.
Työttömiä kouluttava yritys laskutti Virtasen työpanoksesta virolaista yritystä 600 euroa kuukaudessa eli yhteensä 3 600 euroa. 20 harjoittelijan tuotto yritykselle oli näin 72 000 euroa. Kyseessä oli jo kahdeksas vastaava kurssi. Kahdeksan kertaa 72 000 euroa on 576 000 euroa, siis yli puoli miljoonaa. Ja firmalla oli muitakin kursseja.
– Aika hyvä raha tulee yritykselle tekemättä loppujen lopuksi mitään, Virtanen ihmettelee.
– Kyllä siinä tulee hyväksikäytön maku, kun miettii, että me teemme työn ja tämä käytännössä yhden miehen firma kerää siitä saldon.
Nyt Virtanen on taas kolmatta kuukautta työttömyyskortistossa.
Kaikki tyytyväisiä,
vaikka tuloksia ei ole
Käsittämättömänä Matti Virtanen pitää sitä, ettei työvoimahallinnolla ole mitään käsitystä kurssien työllistävästä vaikutuksesta.
– Työvoimahallinnon asettama mittari on kurssin suorittaminen, mutta oikea mittari olisi, miten me työllistymme, hän sanoo.
– Kyllä kurssittajat kurssittavat mielellään ja heillä on siinä takana hyvä ansaintalogiikka. Jos mitattaisiin sitä, kuinka moni työllistyy, tulos olisi ala-arvoinen ainakin meidän kurssimme osalta. Nyt se oli sataprosenttinen, kun kaikki läpäisivät kurssin ja saivat todistuksen.
– Tämä on kuin kone joka toimii ja johon kaikki ovat tyytyväisiä. Työvoimahallinto on tyytyväinen, koska se aktivoi työttömiä. Työnantajat ovat tyytyväisiä saadessaan ilmaista työvoimaa. Kurssittajat ovat eritoten tyytyväisiä, kun saavat hyvää bisnestä. Työttömätkin ovat siinä mielessä tyytyväisiä, että kurssilla ollessa ansiosidonnaisen päivälaskuri stoppaa.
– Kaikki ovat tyytyväisiä, mutta tämä on kone, joka ei tuota mitään, Matti Virtanen puuskahtaa.
Tietotekniikan ammattilaisena hän väittää, että työvoimalla on kaikki tarvittavat tiedot kurssien vaikuttavuudesta. Huonon tuloksen takia sitä ei vain haluta selvittää.
uutiskirje 
