Kokeiluna tähän asti jatkuneesta vuorotteluvapaajärjestelmästä tulee pysyvä vuoden 2010 alusta.
Työministeri Anni Sinnemäki on tyytyväinen vuorotteluvapaaseen.
– Se tarjoaa ihmisille tilaisuuden hengähtää työstä ja aina myös työttömälle mahdollisuuden työhön.
Vuorotteluvapaa rahoitetaan edelleen siten, että peruspäivärahan suhteellisen osuuden maksaa valtio. Loppuosa rahoitetaan työnantajan ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksulla sekä työttömyyskassojen jäsenmaksuilla.
Järjestelmän nettokustannukset ovat kuitenkin bruttokustannuksia pienemmät, koska vuorottelusijaiseksi palkattavan työttömän työttömyyskorvaus säästyy.
Vuorottelijoista puolet 50–59-vuotiaita
Vuodesta 1996 alkaen vuorotteluvapaan on aloittanut lähes 160000 henkilöä. Vuorottelijoista vuonna 2008 lähes puolet oli 50–59-vuotiaita ja 20 prosenttia oli 45–49-vuotiaita.
Vuorottelijoiden yleisimmät toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, julkinen hallinto, teollisuus, kuljetus, tietoliikenne ja koulutus. Sijaisista lähes 40 prosenttia oli 20–29-vuotiaita.
Vuorotteluvapaalla oleva saa työstä poissaolon ajalta vuorottelukorvausta. Korvaus on 70 prosenttia siitä työttömyysetuudesta, johon henkilö olisi työttömänä olleessaan oikeutettu ilman lapsikorotuksia. Jos vuorottelijalla on 25 vuoden työhistoriaa, korvaus on 80 prosenttia.
Vuorotteluvapaan aika otetaan huomioon eläkkeessä. Vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta 55 prosenttia kartuttaa eläkettä. (KU)
uutiskirje 
