Kehittyneiden maiden talousjärjestön OECD:n tutkijat pistäisivät uusiksi lähes koko Suomen työllisyyspolitiikan ja työvoimahallinnon. Tiistaina julkistetussa laajassa raportissa moititaan muun muassa Suomen työvoimapolitiikan toteutuksen paikallisissa työ- ja elinkeinotoimistoissa olevan liian heikosti työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Valtakunnan tasollakin liian moni ministeriö ja muu toimija suunnittelee ja toteuttaa työllisyyspolitiikkaa ja siihen liittyviä tukia.
Kuntia OECD:n tutkijat aktivoisivat työllisyyden hoitoon lisäämällä niiden taloudellista vastuuta työttömyysetuuksien maksamisessa.
Työ- ja elinkeinotoimistot tarvitsisivat pysyvämpää ja koulutetumpaa väkeä asioiden hoitoon. Työttömäksi jääneiden pitäisi päästä nopeammin keskustelemaan asioistaan ja heihin pitäisi pitää yhteyttä nykyistä tiiviimmin. Työttömiä pitäisi myös velvoittaa osallistumaan aktivointisuunnitelmiin nykyistä varhemmin.
Patistusta työnhakuun
OECD:n tutkijat kiinnittävät huomiota siihen, että Suomessa työttömyysturvan saajia on runsas viidesosa enemmän kuin työvoimatutkimuksen mukaan työtä hakevien työttömien määrä. Siksi työnetsinnän seurantaa ja vaatimuksia aktivointitoimiin osallistumisesta pitäisi kiristää.
Suomessa määrätään myös muihin maihin verrattuna paljon työttömyysturvakarensseja joko työstä tai aktivointitoimista kieltäytymisen vuoksi. Tältä osin tutkijoiden mielestä parantamisen varaa on työhön ja aktivointitoimiin osoittamisessa.
Tutkijat nostaisivat myös ”eläkeputken” ikärajaa. He patistavat työvoimahallintoa valvomaan myös ”putkessa” olevien työnhakua ja osoittamaan heille työtarjouksia ja aktivointitoimia.
Kassat kolmikannan alle
OECD:n tutkijoilta tulee myös jälleen suositus lyhentää ansiosidonnaisen turvan maksuaikaa viimeistään sitten, kun taloustilanne alkaa parantua.
He siirtäisivät työttömyyskassat kolmikantaisen valtakunnallisen hallinnon alle ja tekisivät samalla osallistumisen ansiosidonnaiseen järjestelmään pakolliseksi kaikille. Kolmikantaista hallintoa he perustelevat sillä, että jäsenet rahoittavat nyt vain osan kassoista.
Aktiivisiin työvoimapolitiikan keinoihin käytetään Suomessa vähän rahaa suhteessa passiivisen työttömyysturvan menoihin. Raportissa patistetaan lisäämään etenkin ansiosidonnaista turvaa saaviin kohdistuvia aktiivitoimia.
uutiskirje 
