Kuntaliitto vaatii valtiolta tuntuvasti lisää rahaa kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen ja sijoittamiseen. Perheenyhdistämiset, omaehtoinen muutto toisista kunnista ja inkerinsuomalaisten paluumuutto lisäävät kuntiin tulevien kotoutettavien määrää enemmän kuin ennalta on odotettu.
Suomen Kuntaliiton hallitus hyväksyi liiton pakolaispoliittiset linjaukset keskiviikkona.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan pakolaisten vastaanotosta valtion kunnille maksamat laskennalliset korvaukset ovat jääneet vuoden 1993 tasolle.
– Samaan aikaan sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat nousseet lähes 50 prosenttia. Valtion vuoden 2010 budjettiin tarjottu kymmenen prosentin korotus ei riitä alkuunkaan,
Korvauksia nostettava
Tällä hetkellä kunta saa yli seitsemänvuotiaasta pakolaisesta 1 900 euroa ja enintään seitsemänvuotiaasta 6 223 euroa kolmen vuoden ajan. Lisäksi valtio korvaa kunnalle tiettyjä erityiskustannuksia, muun muassa tulkkipalvelun. Pitkäaikaisen sairauden aiheuttamia huomattavia kuluja korvataan, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan. Korvauksia täytyisi Kuntaliiton mukaan nostaa, jotta korvausmäärä vastaisi nykyisten kustannusten tasoa.
Mäki-Lohiluoma korostaa, että kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia järjestää pakolaisille heidän tarvitsemiaan erityispalveluja.
– Kuntien vapaaehtoisuutta sijoittaa pakolaisia puoltaa myös se, että kaikkien kuntalaisten on saatava tasavertainen kohtelu. Se on myös omiaan pitämään kantasuomalaisten ja pakolaisten välit mahdollisimman hyvinä.
”Etnisesti tasapainoisia” alueita
Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen muistuttaa myös vaikeaa ja pitkäaikaista hoitoa vaativien kiintiöpakolaisten asemasta.
– Heidän kohdallaan olisi oikeudenmukaista, että kunnat saisivat erityiskorvausta ilman aikarajaa. Hätätapauksina tulevat vaativat suurta erityisosaamista ja asiantuntija-apua. Valtion vastuuta täytyy heidän kohdallaan kasvattaa.
Kunnissa joudutaan Mäki-Lohiluoman mukaan aina miettimään, mistä tulijoille voidaan löytää asunnot.
– Heidän on ratkaistava alueet, jonne heille saa pysyvät asunnot, missä he saavat palvelunsa yhtä vaivattomasti kuin muutkin kuntalaiset, ja kuinka palvelut hoidetaan. Samalla tulisi pystyä pitämään asuinalueet etnisesti tasapainoisina. On myös pohdittava, löytyykö tulkkeja riittävästi. (KU)