Rakennusliitossa kummastellaan kuntien osaamattomuutta. Rakennus- ja korjausurakoita annetaan helposti yrittäjille tai urakoitsijoille, jotka eivät noudata lakia.
Kuntasektori on suosinut harmaata taloutta tieten tai tietämättään ainakin Helsingissä, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Raumalla ja Oulussa. Rakennusliiton mukaan usein kyse on pienistä saneerauksista, mutta mukaan mahtuu miljoonahankkeitakin.
Paikallislehti paljasti viime kesänä, että Lappeenrannan kaupunki oli antanut noin sadantuhannen euron saneerausurakan virolaisyritykselle, joka polki palkkoja. Epäily jäi lopulta selvittämättä.
– Kaupunki jätti tilaajavastuulain edellyttämät tarkastukset tekemättä. Jälkikäteen rikkomuksia on vaikea tutkia, Rakennusliiton Kymen aluepäällikkö Kari Lapatto kertoo.
Halpa hinta houkuttaa kuntia
Pieniä rakennus- ja etenkin korjauskohteita on paljon. Rakennusliiton toimitsijat tai työsuojelupiirien tarkastajat eivät ehdi käydä kaikissa.
– Lappeenrannan kaupunki on sotkeutunut monessa ulkomaisen työvoiman käyttöön. Vuokrataloyhtiössäkin riittää saneerauskohteita, Lapatto tietää.
Hän muistuttaa, että myös Jyväskylän kaupunki teetti vuokrataloyhtiönsä remontin alihintaan.
– Saneerauksen urakkahinta ei riittänyt miesten työpalkkoihin, saati tarvikkeisiin. Ne olisi pitänyt varastaa. Kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet jäivät hoitamatta.
Lapaton mielestä kaupunkien urakoista päättävät voisivat kysyä Rakennusliiton aluetoimistoista, mitä rakennustyöstä pitää maksaa.
– Rakennuttaja voisi tutkia tarkemmin asiat varsinkin, kun julkisesta rahasta on kysymys. Katsottaisiin, onko tämä rehellistä ja täyttääkö tämä suomalaiset työehdot.
Urakoiden pilkkominen on ongelma
Paraikaa Lappeenrannan kaupunki rakentaa uutta palvelukeskusta 80 vanhukselle. Valtio rahoittaa kohdetta liki kolmella miljoonalla eurolla. Pääurakoitsija on suomalainen yhtiö, mutta alihankintaketjussa on virolaisyritys, joka vastaa muurauksesta.
– Muuraustyö on hyvin merkittävä, varmaan muutamien satojentuhansien arvoinen. Työ meni ulkomaalaisille. Varmasti valtio edellytti elvytysrahaa antaessaan, että veroeurot jäisivät kotimaahan, kuntiin ja valtiolle, Lapatto toteaa.
Isompi pulma on, kuinka pieniksi kohdakkoin aloitettavan Rauhan kylpylähankkeen urakka lopulta pilkotaan. Yksityisellä rahalla nouseva 300 miljoonan euron kylpylä saa kylkeensä Lappeenrannan kaupungin omistaman monitoimiareenan. Kaupunki laittaa areenaan kuusi miljoonaa ja on hakenut siihen lisäksi 0,9 miljoonan avustusta työ- ja elinkeinoministeriöltä.
Tilaajavastuussa riittää oppimista
Usein jo urakkatarjouksen hinnasta voi Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan päätellä, riittääkö raha palkkoihin, työnantajien lakisääteisiin maksuihin ja materiaaleihin.
– Pyytäisin kuntia miettimään, mikä on halvan hinnan taustalla. Hankintalain ja tilaajavastuun oppimisessa on parannettavaa.
Liiton mukaan pelkästään hintaan tuijottaminen on lyhytnäköistä. Kotimaiseen rakentamiseen laitetusta satasesta tulee 40 euroa yhteiskunnalle takaisin erilaisina maksuina.
uutiskirje 
