Miten kansa, ja varsinkin keskituloiset, voivat katsoa, että nykyinen hallitus tukee heidän työelämäänsä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Suurimmat irtisanomiset ja lomautukset on kohdennettu keskituloisten ammattiryhmiin esimerkiksi paperi- ja metalliteollisuudessa ja julkisella sektorilla.
Yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneet ovat toivottavasti heräämässä nukkuvien puolueesta ja vaativat seuraavissa vaaleissa itselleen oikeutta elää ja tehdä työtä Suomessa kuten perustuslaki määrittelee.
Globaaleille, kasvottomille markkinavoimille on annettu valta päättää valtionyhtiöiden ja teollisuuden uusista omistuksista. Sitä kautta yhtiöitetään valtion omaisuutta siirretään halpatuontimaihin ja syy vieritetään ammattiliittojen päälle ja niiden palkkapolitiikalle. Se on todella käsittämätöntä, sillä tämän vuoden elinkustannusten nousu on keskimäärin 1,2 prosenttia ja palkat ovat nousseet noin 0,5 prosenttia. Reaalipalkat ovat siis alentuneet ja ostovoima pienentynyt.
Hallitukselta ei tule minkäänlaista tukea työelämän uudistuksille.Työnantajapuolella on palattu ajassa kauas taaksepäin.
Asian tekee vielä oudommaksi, että päähallituspuolueet Kokoomus ja Keskusta lisäävät kannatustaan ja oppositio menettää sitä. Miten kansa saataisiin ymmärtämään vasemmistopuolueiden ja ammattiliittojen halu tehdä Suomesta kaikille kansalaisille tasapuolinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta? Onhan kummankin edellä mainitulta taholta puhuttu jo pitkään noin 1 500 euron vähimmäispalkasta.
Toisena yhteisenä asiana on ollut, että samasta työstä pitää maksaa sama palkka ja näin vältyttäisiin työehtosopimuksilla kikkailuilta varsinkin matalapalkka-aloilla. Kyseiset tahot ovat myös kantaneet suurta huolta maassamme jo nykyisellään olevista yli 300 000 työttömästä, Urho Kalevi Kekkonenhan perusti hätätila hallituksen aikoinaan kun Suomessa oli yli seitsemänkymmentätuhatta 70 000 työtöntä.
Neljäntenä erittäin tärkeänä asiana pidän perusturvan nostamista köyhyysrajan alapuolelle tippuneiden elämänlaadun parantamista.
Totuushan on, että nykyisin hallitukselta ei tule minkäänlaista tukea esimerkiksi työelämän uudistuksille, eläkeuudistuksille eikä keski- ja pienituloisille verokevennyksiin – eikä varsinkaan köyhyysrajan alapuolelle tippuneille. Kaikki pelivara, mitä hallitus löytää, annetaan yrityksille, suurituloisille, pääomalla kikkailijoille ja osakekeinottelijoille.
Olemme ajautumassa väistämättä nykyisen hallituksen toimesta tilanteeseen, jossa eläkeikää on nostettava. Ovatko seuraavaksi vuorossa kajoaminen vasemmiston ja ammattiliittojen viimeiseen suureen saavutukseen: työaikalakiin (viisipäiväinen työviikko, kahdeksan tunnin työpäivät, vuosilomat ja irtisanomissuoja henkilöstölle ja edunvalvojille)?
Näihin perusarvoihin puuttumista ja epävarmuuden lisäämistä yhteiskunnassa ainakin minä vastustan, eikä minun vasemmistoliittolainen ja ay-liikkeen edunvalvonnallinen ideologiani hyväksy tällaista ihmisten eriarvoistamista ja suoranaista kyykyttämistä.