KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Rasismin juuret ja versot

Tuula-Liina Varis
28.3.2010 13.59

Vuonna 1890 maailmanmatkaaja, puolalaissyntyinen Konrad Korzeniowski pestattiin Brysselissä päälliköksi höyryalukseen, joka liikennöi Kongojoen yläjuoksulla. Hän lähti hyvässä uskossa, mutta perillä häntä odotti painajainen.

Eurooppalaiset, etunenässä Belgian kuningas Leopold olivat vuonna 1876 jaloin päämäärin ”avanneet” Kongon, maapallon viimeisen vielä sivistyksen siunauksesta osattomaksi jääneen kolkan. Kohta pakkotyö oli täydessä vauhdissa. Vuosina 1990–1900 tauteihin, nälkään ja uupumukseen menehtyneitä orjuuden uhreja laskettiin olevan 500 000 joka vuosi.

Mutta kauppakomppaniat satakertaistivat samassa ajassa osakkeidensa arvot.

ILMOITUS
ILMOITUS
Maailman rikkaiden maiden nyt Afrikkaan ja Aasiaan ohjaama kehitysapu on mitätön korvaus satojen vuosien hyväksikäytöstä.

Mitä Konrad Korzeniowski näki Kongossa?

Vietettyään muutaman päivän Matadissa, valtavan kivilouhoksen kaltaisessa, surkeassa uudisasutuksessa hän osuu paikalle, johon nälän, työn ja tautien riuduttamat ihmiset asettuvat kuolemaan.

”Kuin joukkomurhan uhreina he makaavat rotkon pohjalla harmaassa hämärässä. Näitä varjomaisia ihmisiä ei ilmeisestikään estellä, kun he hiipivät pensaikon suojiin. He ovat nyt vapaita, vapaita kuin ilma, joka ympäröi heitä ja johon he vähä vähältä hajoavat ja katoavat. Vähitellen, niin Marlow kertoo, pimeydestä erottuu muutamien jo tuonpuoleisesta minua katsovien silmien hohde. Kumarrun ja näen käteni vieressä kasvot. Luomet avautuvat hitaasti. Jossain kaukana tyhjän katseen takana näkyy hetken päästä himmeä välähdys, joka kohta taas sammuu. Ja samaan aikaan, kun tuo tuskin poikasta vanhempi ihminen vetää viimeisen hengähdyksensä, kantavat ne, jotka eivät vielä ole lopussa, viidenkymmenen kilon säkeissä elintarvikkeita, työkalulaatikoita, räjähdysaineita, kaikenlaisia varusteita, koneenosia ja osiin purettuja laivanrunkoja halki soiden ja metsien ja poikki auringonpaahteisen ylängön, tai raatavat Palaballavuorella ja M’pozojoen rannalla rakentaen rautatietä, jonka on määrä yhdistää Matadi ja Kongojoen yläjuoksu.”

Konrad Korzeniowski tunnetaan sittemmin kirjailijana nimeltä Joseph Conrad. Hänen kuuluisin teoksensa Pimeyden sydän kertoo Kongosta. Kirja taas oli pohjana elokuvalle Ilmestyskirja. Nyt, vaikka elokuvan tapahtumat sijoittuvatkin Aasiaan.

Yllä oleva sitaatti on W.G. Sebaldin kirjasta Saturnuksen renkaat, jossa Euroopan siirtomaapolitiikkaa Afrikassa käsitellään laajasti juuri Konrad Korzeniowskin vaiheiden kautta.

Kolonialismin historia on yhä kirjoittamatta, mutta tiedetään, että Euroopan synnit ovat veriruskeat kaikilla mantereilla. Syypäitä kansanmurhiin ja silmittömään riistoon eivät ole vain siirtomaavallat. Kaikki Euroopan maat hyötyivät omantunnon kolkuttamatta siirtomaiden riistosta, Suomi mukaan lukien.

Maailman rikkaiden maiden nyt Afrikkaan ja Aasiaan ohjaama kehitysapu on mitätön korvaus satojen vuosien hyväksikäytöstä. Semminkin, kun tiedetään, että kehitysapu monissa maissa, myös Suomessa, on järjestetty pitkälti hyödyttämään suomalaisia itseään niin työpaikkoina kuin liiketoiminnan edistämisenä.

Miljonääri Björn Wahlroos toteaa Suomen Kuvalehdessä, että kehitysapu pitäisi lakkauttaa, koska siihen 50 vuoden aikana ohjatut rahat ovat menneet ”Kankkulan kaivoon”.

Ymmärrän, että pankkiiria rassaavat Kankkulan kaivon tutkimattomat syvyydet. Jos nekin rahat annettaisiin vaikkapa Wahlroosille, Ollilalle ja Liliukselle, ainakin tiedettäisiin, kenelle ne menevät. Jos herrat olisivat eläneet vanhoina hyvinä aikoina, he varmaan olisivat ymmärtäneet ajoissa ostaa Compagnie du Chemin de Fer du Congon osakkeita, joiden arvo vajaassa vuosikymmenessä nousi 320 Belgian frangista 2 850 frangiin.

Tämän päivän suomalaisen rasismin juuret ovat syvällä eurooppalaisessa siirtomaapolitiikassa. Kun emme historiaa tunne, emme sitä tiedä. Voimme omahyväisesti kuvitella olevamme se antava osapuoli, jonka vaaditaan elättävän muualta tulleet pakolaiset ja vielä työntävän vähistä rahoistamme kehitysapua heidän alkuperämailleen. Meidän, jotka emme ikinä ole mitään itse saaneet. Talvisodassakin jäimme yksin.

Tosiasiassa me hyvinvoipien maiden kansalaiset maksamme kehitysavulla, avustusohjelmilla ja pakolaisten vastaanotolla velkaa. Olemattomalla korolla, mitättömin lyhennyserin ja aivan liian pitkällä maksuajalla.

Muukalaisviha ja rasismi nousevat Suomessa pelottavasti. Sen näkee paljaalla silmällä joka aamuisen sanomalehden ääressä.

Masentunein mielin on myönnettävä, että totta, täysin totta: Suomen maahanmuuttopolitiikka on pahasti epäonnistunut.

Valtiovalta on epäonnistunut valistustyössä. Se ei ole huolehtinut siitä, että kansalaiset ymmärtäisivät, mihin kansainvälisen yhteisön jäsenyys sopimuksin Suomea velvoittaa muun muassa turvapaikanhakijoita koskevissa asioissa.

Valtiovalta on epäonnistunut kotouttamispolitiikassa. Se ei ole riittävästi huolehtinut maahanmuuttajien työllistymisestä, opiskelusta, kielitaidosta eikä sosiaalisista verkostoista.

Viranomaiset ovat pahasti epäonnistuneet. Heidän ratkaisunsa maahanmuuttoasioissa viestivät jäykkää byrokraattisuutta ja epähumaaneja asenteita.

Poliitikot ovat pahasti epäonnistuneet. He ovat hedelmöittäneet rasismin maaperää myötäillessään äänten menettämisen pelossa puolueissaan pesivien rasistien kannanottoja. Näin tapahtuu erityisesti oikealla, mutta valitettavasti myös vasemmalla. On häpeä, etteivät kansanedustajat yhtenä rintamana nouse tuomitsemaan maahanmuutosta vastaavan ministerin tappouhkauksia.

Media on pahasti epäonnistunut tiedonvälitystehtävässään. Muukalaisvihamieliset dominoivat mielipidepalstoja. Maahanmuuttajat ovat mediassa esillä kielteisen kautta, ongelmina, harvoin oman elämänsä subjekteina, joilla on puhevalta ja tulkintaetuoikeus omassa asiassaan. Media on osaltaan vastuussa ”mamun” kaltaisista nimittelyistä ja ”maahanmuuttokriittisyyden” kaltaisista eufemismeista, joita käytetään kaunistelemaan rasismia.

Me kaikki, joka iikka, olemme epäonnistuneet, jos sallimme ihmisiä karsinoivan ja syrjivän vihan ilmapiirin levitä maahamme. Pelon ja vihan vallitessa ei kukaan ole turvassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään