Elinikäisen oppimisen neuvosto vaati keskiviikkona Helsingissä lisääntyvää oppimista työpaikoilla. Neuvoston mukaan elinikäisen oppimisen strategialla voidaan sekä pidentää että parantaa työuria.
Neuvoston puheenjohtajan Petri Lempisen mielestä koulutuksen muutoksen ei pitäisi jäädä hallinnon ja organisaatiorakenteiden uudistamiseen.
– Suomi tarvitsee uudenlaisen elinikäisen oppimisen strategian, jotta muutos on mahdollinen.
Neuvosto vaatii kehitystä elinikäisen oppimisen käytäntöihin ja politiikkaan. Tavoitteena on antaa tietopohjaa seuraavan hallitusohjelman laatijoille.
Työpaikoilla tärkeä rooli
Neuvoston ideoissa todetaan, että muodollinen koulutus ei nyt tapahdu työpaikoilla. Kiirettä pidetään oppimisen suurimpana esteenä.
– Uuteen harjaantuminen vaatii aikaa myös työpaikalla. Liian moni työpaikka on edelleen vailla oppimisen ja ammatillisen kehittymisen työkulttuuria.
Väestökehitys sekä työ- ja elinkeinoelämän rakennemuutos korostavat neuvoston mielestä aikuiskoulutuksen kasvavaa merkitystä.
– Aikuiskoulutuksella on oltava selkeä asema ja tehtävä, vaikka sitä toteuttavat samat organisaatiot kuin nuorten koulutustakin.
Aikuiskoulutus kasautuu neuvoston mukaan nykyisin jo koulutetuille. Tasa-arvon edistäminen edellyttäisi oppimisen kynnyksen madaltamista.
– Tähän voidaan vastata ohjauspalveluilla ja työpaikoilla tapahtuvalla oppimisella. Samalla on raivattava työpaikoilla olevia esteitä.
Viulut maksaa veronmaksaja
Neuvoston mukaan myös rahoituksen tulee kannustaa koulutuksen järjestäjiä ohjaamaan koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä opintoihin.
Petri Lempisen mukaan yleensä kysytään, kuka koulutuksen maksaa.
– Olen vastannut, että veronmaksajat. Ja niin sen pitää olla.
Koulutuspoliittinen ohjaus ja rahoitus eivät voi neuvoston mielestä tähdätä vain perustutkintojen suorittamiseen.
– Lyhyempää täydennys- ja lisäkoulutusta tarvitaan nykyistä enemmän sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeakoulutuksessa.
Hallinnon, rahoituksen ja ohjausjärjestelmien hajauttaminen eri hallinnonalojen ja koulutusasteiden mukaisesti korostaa neuvoston mielestä liiaksi toimintaa nykyisten rakenteiden ehdoilla.
– Tämä on este tarvittaville muutoksille. Rajoja madaltamalla vastataan paremmin yksilöiden ja työpaikkojen tarpeisiin.
uutiskirje 
