Kaupan liiton selvityksen mukaan suomalaisten ostosmatkat Viroon ovat monipuolistuneet. Perinteinen votka- ja olutturismi pitää edelleen pintansa, mutta nykyisin myös Tallinnan vaatekauppa muodostaa eteläisen Suomen putiikeille varteenotettavan kilpailijan.
Suomalaiset ostavat paljon myös elintarvikkeita ja lääkkeitä sekä kampaamo- ja kylpyläpalveluita Suomenlahden eteläpuolelta.
– Suomessa ei ole puutetta ruuasta, vaatteista tai lääkkeistä eikä meidän tarjontammekaan niin yksipuolista ole, että tavaraa pitäisi juuri Virosta hakea. Viro kilpailee hinnoilla, ja tähän kilpailuun on vaikea vastata, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.
Viron-kävijöistä noin 80 prosenttia tuo mukanaan alkoholia. Eteläisen Suomen aikuisista 60 prosenttia käy hakemassa juomiaan Virosta.
Matkustajista 44 prosenttia on tuonut Suomeen elintarvikkeita, 42 prosenttia vaatteita ja lähes 20 prosenttia lääkkeitä.
Etenkin eläkeläiset ovat löytäneet virolaiset apteekit. Joka neljäs eläkeläismatkustaja on tuonut lääkkeitä.
Lapsiperheet ostavat Virosta muita enemmän vaatteita ja ruokaa. Virossa käyneistä lapsiperheistä yli puolet tuo matkalta kotiin ruokaa ja vaatteita.
Syrjäyttävätkö Viron palvelut kotimaista kuluttamista?
Suomalaiset ovat Virossa ahkeria palveluiden kuluttajia. Ravintola- ja majoituspalveluiden lisäksi suomalaiset kuluttavat erityisesti kampaamo- ja kylpyläpalveluita.
Viron-kävijöistä 30 prosenttia on käynyt kylpylälomalla ja 24 prosenttia parturissa tai kampaajalla kahden viime vuoden aikana. Eläkeläiset ovat erityisen innokkaita kylpylä- ja kampaamopalveluiden käyttäjiä.
Jaana Kurjenoja huomauttaa, että palveluiden kuluttaminen ei välttämättä ole pois kotimaisten palveluiden kuluttamisesta eikä muodosta selvää kilpailuasetelmaa suomalaisen palvelusektorin kanssa. Näin on etenkin hemmottelupalveluiden kuten kylpylähoitojen osalta.
Sen sijaan parturissa tai optikolla käyminen ovat enemmän tai vähemmän välttämättömyyksiä. Näiden palveluiden hankkiminen on pois kotimaisesta kysynnästä.
Viron-matkailu on lisääntynyt. Noin 76 prosenttia eteläisen Suomen aikuisväestöstä on käynyt kahden viime vuoden aikana Virossa ja noin 38 prosenttia vähintään kaksi kertaa. Toisaalta noin 20 prosenttia ei todennäköisesti tai varmasti aio matkustaa Viroon seuraavien kahden vuoden aikana.