Projektikoordinaattori Niina Pirttiniemi Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta toivoo myös työnantajien järjestävän torjuntatalkoita ulkoilupäivän merkeissä. – Ulkomailla se on jo yleistä.
– Tarjoamme myös maanomistajille torjunta-apua. Tulemme tarvittaessa takapihoillekin, Pirttiniemi lupaa. Pääosa torjunnoista tehdään kuitenkin joki- ja tienvarsilla.
Ely-keskukset järjestävät myös tietoiskuja kyläyhdistyksille ja muille yhteisöille vieraslajien tunnistamisessa ja torjunnassa.
Länsi- ja Keski-Suomessa hanke kestää neljä ja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kaksi vuotta. Edellisen kustannusarvio on 620 000 ja jälkimmäisen 280 000 euroa. EU maksaa menoista vajaat puolet.
Vieraslajit ovat toiseksi vakavin syy luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen. EU:n alueella käytetään noin 12 miljardia euroa vuodessa vieraslajien ehkäisemiseen.
Vieraslajeja ovat ihmisen toiminnan ansiosta sellaisille alueille levittäytyneet lajit, joilla niitä ei luontaisesti esiinny. Suomessa on noin 600 vieraslajia, joista 120 on arvioitu haitallisiksi. Lajit voivat levittää tauteja, muuttaa elinympäristöä alkuperäislajeille sopimattomiksi tai syrjäyttää niitä.
Vieraslajien torjuntaa rahoittaa EU:n maaseudun kehittämisrahasto.
Kurtturuusu valtaa rantoja
– Kurtturuusu on rannikoilla iso uhka. Se leviää esimerkiksi lintujen mukana. Se valtaa hiekkarantoja ja kivikkorantoja. Olen tavannut kurtturuusua jopa Valassaaren uloimmalla karulla niemellä, Pirttiniemi kertoo.
– Kurtturuusua on raivattu hiekkarannoilta jopa kaivinkoneilla, koordinaattori tietää.
Istutettua kurtturuusua tapaa esimerkiksi katujen ja teiden keskikaistoilla.
– Jättipalsami on syrjäyttämässä täällä harvinaista lehtopalsamia muun muassa Kyröjoen rantapenkoilla.
Keski-Suomessa lupiini syrjäyttää tienvarsilla alueella uhanalaisia ketokasveja kuten ketoneilikkaa, mäkitervakkoa, lehtonoidanlukkoa, kangasajuruohoa ja lehtonoidanlukkoa. Valtakunnallisesti vaarantunut hirvenkello on myös saanut väistyä lupiinin tieltä.
Jättiputki on vieraslajeista vaarallisin. Sen neste aiheuttaa iholla ”palovammoja” ja kukinnot voivat saada aikaan allergisen reaktion.
Jättiputki ja jättipalsami ovat kaukasialaisia lajeja. Ihmiset ovat istuttaneet jättiputkea puutarhoihin. Sitä on kulkeutunut Itä-Suomeen myös Venäjän rajan yli.
uutiskirje 
