Tampere on kokeillut sosiaalisten kriteerien käyttöä neljässä kilpailutuksessa. Vs. suunnittelupäällikkö Anniina Tirrosen mukaan kokeilut ovat olleet kannustavia.
Ikäihmisten asumispalvelujen kilpailutuksessa annettiin lisäpisteitä niille palveluntuottajille, jotka työllistävät vajaakuntoisia, vaikeasti työllistyviä ja pitkäaikaistyöttömiä.
– Tätä kautta moni vaikeasti työllistyvä on saanut työkokemusta ja yksi on hakeutumassa lähihoitajakoulutukseenkin, Tirronen kertoo.
Työllistämisehtojen lisäksi kokeilussa on käytetty kriteereinä muun muassa luomuruuan käyttöä, siivousvälineiden ympäristöystävällisyys ja reilun kaupan tai vastaavat tuotteet. Näistä asioista on siis kilpailussa saanut lisäpisteitä.
Muut kilpailutukset, joissa sosiaalisia kriteerejä on kokeiltu, ovat päihdepalvelujen kuntouttava laitoshoito, ikäihmisten tehostettu palveluasuminen ja kehitysvammaisten autettu asuminen ja tuettu asuminen.
Tirronen näkee sosiaalisten kriteerien käytön tärkeäksi yhteiskuntavastuun edistämisen välineeksi.
– Ja jos Tampereen kaupunki haluaa edistää tällaisia asioita toiminnassa, niin miksi niitä ei levitettäisi palvelujen hankintaan. Sehän on hyvä ohjauskeino, Tirronen sanoo.
Kustannustehokasta silti
Sosiaalisten kriteerien käyttö palvelujen hankinnassa ei Tirrosen mukaan tarkoita sitä, että kaupunki joustaisi yhtään palvelutuotannon kustannustehokkuudesta.
– Tämä on nähty lisänä. Eli yritys tai yhteisö tarjoaa kustannustehokkaan palvelun lisäksi vielä ekstraa.
Palveluntuottajalla on oma henkilökunta, jota ei ole korvattu työllistettävillä, vaan sen lisäksi on sitouduttu työllistämään henkilöitä, joiden on vaikea työllistyä.
Tirronen kertoo, että esimerkiksi ikäihmisten asumispalvelujen kilpailutus on toteutettu käänteisenä. Se tarkoittaa, että hinta on kiinteä, 104 euroa vuorokaudelta.
Tirronen arvelee, että sosiaalisia kriteerejä kokeillaan jatkossa normaalissakin kilpailussa, jossa hinta on yksi kilpailutekijä.
Niin sanottu hyväntekeväisyys siis sopii yritystoimintaankin?
– Yrityspuolella ajattelu on varmasti jokseenkin uutta. Mutta esimerkiksi ikäihmisten päivätoimintaan työllistetyt ovat oikeasti apuna tukipalveluissa. Yrityksille tämä on varmasti myös imagokysymys, Tirkkonen miettii.
Mukaan tuottavuusohjelmaan
Tampereen kaupungin kilpailutuskokeiluista vastaa sosiaalisten kriteerien työryhmä. Kokeilutoimintaa on tarkoitus jatkaa kesään 2011 saakka.
Tirronen toivoo, että sosiaalisten näkökohtien edistäminen saataisiin jatkossa mukaan Tampereen kaupungin tuottavuusohjelman toteutukseen ja laajemminkin osaksi hankintoja.
Vetoapua Tirronen odottaa myös EU:n suunnalta.
– Jos sieltä tulee ohjeistusta, moni muukin kaupunki joutuu paneutumaan sosiaalisiin kriteereihin.
Vates-säätiön tuoreen raportin mukaan Suomessa on vasta muutama esimerkki sosiaalisten kriteerien käytöstä.
Tampereen kaupungin lisäksi raportti mainitsee Espoon, Haminan varuskunnan ja Hämeenlinnan vankila, joissa kriteerit ovat olleet mukana hankinnoissa. Periaatepäätöksiä sosiaalisten näkökohtien käytöstä on lisäksi tehnyt muutama kaupunki.