Iäkkäiden ihmisten liikkumisvaikeuksia voidaan ehkäistä ennakolta heille ajoissa suunnatulla liikuntaneuvonnalla.
Terveystieteen maisteri Minna Männyn fysioterapian väitöskirjassa on tutkittu iäkkäiden ihmisten liikkumiskyvyn heikkenemistä ennakoivia merkkejä sekä liikuntaneuvonnan merkitystä liikkumisvaikeuksien ehkäisyssä.
Männyn väitöstutkimus osoittaa, että iäkkäiden henkilöiden itse havaitsemat liikkumiskyvyn heikkenemistä ennakoivat merkit, kuten kävelyn hidastuminen, vähentäminen ja väsyminen, ennustavat varsinaisten liikkumisvaikeuksien kehittymistä ja kaatumisia.
– Näihin liikkumiskyvyn muutoksiin tulisi suhtautua vakavasti. Ne auttavat tunnistamaan liikkumiskyvyn heikkenemisen alkuvaiheessa olevat ikäihmiset ja kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, Mänty selvittää.
Mänty havaitsi, että liikuntaneuvonnalla on myönteisiä vaikutuksia iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyyn. sen todettiin ehkäisevän merkitsevästi koettujen kävelyvaikeuksien kehittymistä. Neuvonnalla on tutkimuksen mukaan myönteisiä vaikutuksia myös iäkkäiden, hyväkuntoisten naisten jalkojen voimantuottotehoon ja kävelynopeuteen.
– Liikuntaneuvonta on suositeltava ja edullinen tukitoimi liikkumiskyvyn ylläpitämiseksi, Mänty toteaa.
Riittävä liikkumiskyky on yksi tärkeimmistä itsenäisen toimintakyvyn perusedellytyksistä. Vaikeudet liikkumisessa lisääntyvät iän myötä ja ovat usein ensimmäinen merkki toimintakyvyn heikkenemisestä. Riskiryhmässä olevien henkilöiden tunnistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa on Männyn mukaan ensiarvoisen tärkeää ennaltaehkäisevien toimien kohdentamisen ja onnistumisen kannalta.
Toukokuun 21. päivänä väittelevä Minna Mänty on toiminut tutkimustehtävissä Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa vuodesta 2005 lähtien.
uutiskirje 
