Finanssimarkkinat kertovat niin Kreikalle kuin muillekin velkarahaa tarvitseville valtioille päivittäin, minkälaista tuottoa sijoittajat sen liikkeelle laskemista velkakirjoista milloinkin haluavat. Viesti tulee, vaikka valtio ei olisikaan parastaikaa ottamassa uutta velkaa, sillä jo liikkeellä olevilla velkakirjoilla käydään kauppaa.
Jo velkakirjoja liikkeelle laskettaessa sijoittajien tuottovaatimus voi poiketa lainan nimelliskorosta.
Valtio voi luvata maksaa miljoonan euron velkakirjalle vuosittain neljän prosentin koron. Valtio voi kuitenkin velkakirjoja liikkeelle laskiessaan saada siitä enemmän kuin miljoona euroa, jolloin todellinen sijoittajien sillä hetkellä tuon pituisesta lainasta vaatima tuotto tältä valtiolta on alle neljä prosenttia. Mutta se voi saada siitä myös vähemmän kuin miljoona euroa, jolloin todellinen valtiolta sillä hetkellä vaadittu korko on suurempi.
Jos valtio saisikin miljoonan euron velkakirjasta, jolle maksetaan neljän prosentin nimelliskorko, vain puoli miljoonaa euroa, se kertoisi, että sijoittaja haluaa nimellisen neljän prosentin koron sijasta noin 13 prosentin tuoton.
Velkapaperit kiertävät maailmalla
Valtioiden velkapapereilla käydään liikkeelle laskun jälkeen kauppaa samaan tapaan kuin osakkeilla. Velkakirjalle maksettavaa nimelliskorkoa ei voida muuttaa, joten velkakirjan hinta vaihtelee sen mukaan, minkälaisen tuoton sijoittajat kulloinkin haluavat kustakin velkapaperista. Tuottovaatimuksen nousu laskee hintaa, tuottovaatimuksen lasku taas nostaa sitä.
Yleinen korkotason nousu laskee vanhojen velkapapereiden hintaa, koska niiden tuottotaso on määritelty halvempien korkojen aikana. Korkojen laskiessa hinta nousee.
Hintaan eli tuottovaatimukseen vaikuttaa myös se, miten inflaation ja korkojen arvioidaan kehittyvän laina-aikana.
Valtiossa on riskinsä
Valtioiden velkapapereita pidetään riskittöminä sijoituksina, mutta niihin sisältyy samat riskit kuin kaikkiin muihinkin velkoihin. Valtio ei mene konkurssiin, mutta se voi jättää esimerkiksi osan lainoistaan maksamatta tai siirtää takaisinmaksua.
Jos ostaja arvioi, että joku valtio maksaakin aikanaan takaisin vain puolet miljoonasta eurosta, ei hän maksa paperista täyttyä hintaa, vaikka saisikin nimellisen neljän prosentin koron vuosittain. Tuottovaatimus nousee ja valtio saa viestin, minkälaisen todellisen koron se joutuisi maksamaan, jos se ottaisi sillä hetkellä samanlaisen uuden lainan. Sen vanhat velat kulkevat edelleen entisillä ehdoillaan.
Jos lopulta valtio kuitenkin maksaa säntillisesti kaiken, ostaja saa hyvän tuoton sijoitukselleen.
Hintaan vaikuttaa myös se, kuinka helposti ostaja arvioi tarvittaessa pääsevänsä paperista eroon. Jos myynti arvioidaan vaikeaksi, taas tuottovaatimus nousee ja hinta laskee.
uutiskirje 
