EK toivoo valtakunnansovittelijalle työrauhaa
Työtaisteluille laaditaan paraikaa uusia pelisääntöjä työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken. Valmista pitäisi tulla ennen kesälomia.
Viime vuoden alusta istunutta työryhmää johtaa Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen. Hän painottaa, että ryhmän työrauha halutaan pitää loppuun saakka.
– Tätä äärimmäisen hankalaa kysymystä on mielestäni pystytty tarkastelemaan hyvin monipuolisesti. Puolin ja toisin on näkemyksiä nykytilanteen toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Minulla on kovat odotukset, vaikka asia on vaikea, Inkeroinen toteaa.
Lakkokysymys on vain osa työryhmän toimeksiantoa. Tarkastelussa on koko sopimustoiminta ja työrauhajärjestelmä.
– Työehtosopimustoiminnan perusajatus on tuottaa sopimuksia. Jos työriidat pitkittyvät, on syytä herättää kysymys, tarvitaanko nykytyökalujen lisäksi jotain muita toimia. Toivottavasti työryhmässä tulee hyviä ideoita, Inkeroinen sanoo.
”Menettelytavat 1940-1960 -luvulta”
Työriitojen sovitteluun on kaivattu työnantajapuolella tiukempia velvoitteita. On väläytelty sovittelulautakuntaa ja sovintopakkoa. Laki työriitojen sovittelusta on kuitenkin varsin tuore.
Inkeroinen ei suostu kommentoimaan meneillään olevia työtaisteluja edes niiden muotojen osalta.
– Valtakunnansovittelijalle täytyy antaa työrauha, hän painottaa.
Liittokierrokset lisäävät riskiä työtaisteluihin varsinkin, jos sopimus voidaan katkaista vuosittaisten palkkaneuvottelujen karahdettua kiville.
– On tärkeää, että järjestelmä soveltuu nykytalouteen ja nykyiseen toimintaympäristöön toisin kuin auttamattomasti vanhentunut 1940-1960 -luvulla rakennettu järjestelmä. Siinä on paljon hyvää, mutta myös paljon kehittämistarpeita.
Inkeroinen viittaa tietojärjestelmiin, verkottuneeseen talouteen ja reaaliaikaisiin logistisiin järjestelmiin. Ne vaativat entistä parempaa ennakointia ja parempia neuvottelusuhteita.
– Neuvottelu- ja sopimustoiminta korostuvat entisestään. Uskoisin, että työmarkkinoiden vakaus ja häiriöttömyys ovat kaikkien yhteinen tavoite. Nyt katsotaan, mitkä ne keinot ovat.
Lainsäädännön ja sopimustoiminnan ohella järjestöt pohtivat myös, mitä muutoksia nykyisiin toimintatapoihin tarvittaisiin.
Työtaisteluoikeus pysyy
EK haluaa säilyttää työtaisteluoikeuden, sillä työnantajapuoli tarvitsee silloin tällöin sitä itsekin. Tänä keväänä on nähty Elintarviketeollisuuden työsulku.
Työnantajapuolta ovat hiertäneet uudet lakkomuodot, mm. maksuvälinesaarto, ja tukilakot. Toisen palkansaajaryhmän lakkoa voi tukea työtaistelulla, vaikka oma työehtosopimus olisi solmittu.
Inkeroinen ei ota kantaa yksittäisiin työryhmässä oleviin kysymyksiin. Niitä on tullut sekä työnantaja- että palkansaajaliitoista keskusjärjestöille.
– Osapuolet ovat saaneet tuoda omat esityksestä. Ja kaikista niistä on pystytty keskustelemaan.