SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn (sd.) mielestä työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä vaatisi uudistamista. Hänen mukaansa työmarkkinoiden ongelmana eivät ole rangaistukset ja niiden taso, kuten työnantajat jatkuvasti toitottavat, vaan se, ettei työmarkkinoilla ole tällä hetkellä työkaluja, joilla todella suuriin haasteisiin voitaisiin puuttua.
– Neuvottelujärjestelmän kehittämisessä päätavoitteeksi on asetettava osapuolten tasa-arvoinen neuvotteluasema. Lisäksi pitää kehittää neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän yleisiä toimintaedellytyksiä. On sovittava eri neuvottelutasojen välisestä työnjaosta, koordinaatiosta niin työnantajien ja palkansaajien välillä kuin palkansaajien kesken sekä sovittava ongelmien ja erimielisyyksien ratkaisutavoista, sanoi Lyly SAK:n valtuuston kokouksessa Nurmijärven Kiljavalla.
Hänen mukaansa tärkeää on myös sopimusten kunnioittaminen puolin ja toisin. Tähän liittyviä asioita ovat muun muassa sopijoiden edustavuus, sopimusten vastaisen käyttäytymisen poissaaminen sekä molempien osapuolten järjestäytymisen edistäminen.
– Ihmettelen, että vaikka meillä on paljon kehitettävää koko neuvottelujärjestelmässä, työnantajien tähtäimessä ovat vain lakkosakot.
– Kuitenkin tosiasia on se, että lakot ovat koko ajan vähentyneet Suomessa. Kun vuosina 1970-1979 menetettyjä työpäiviä kaikkia työntekijöitä kohden oli keskimäärin 0,56 vuodessa, tällä vuosikymmenellä vastaava luku on edelleen pienentynyt ollen enää 0,06 – eli aika vähän, Lyly totesi.
Harmaa talous ei kiinnosta
SAK:n varapuheenjohtajan Matti Huutolan (vas.) mukaan hallitus on toimeton harmaan talouden torjumisessa, vaikka se lisääntyy koko ajan.
– Harmaan talouden lisääntymiseen on kolme syytä: rangaistukset mitättömiä, voitot suuria ja kiinnijäämisen riski olematon. Verojen ja työnantajamaksujen kiertämisestä on tullut organisoitua rikollisuutta ja suurta bisnestä, Huutola painotti.
Huutolan mukaan hallitus ei ole toiminut riittävän hanakasti harmaan talouden torjumiseksi – päinvastoin. Esimerkiksi sijoitusrahastolakiin suunnitellut muutokset vaikeuttavat harmaan pääomatulon jäljittämistä. Hallitus ei myöskään ole tuonut esityksiä viranomaisten toimivaltuuksien lisäämisestä, jotta verolakeja kyettäisiin oikeasti valvomaan.
– Työsuojeluhallinnolle pitää säätää oikeudet saada tietoja muilta viranomaisilta. Verottajalle on annettava oikeudet seurata ja tarkistaa tilisiirtoja samalla tarkkuudella kuin Ruotsissa. Verottajan rekisteriin on saatava jokainen Suomessa töitä tekevä. Nyt lähetetyn työntekijän verotiedoista ei tiedä kukaan mitään. Suomessa on kymmeniä tuhansia lähetettyjä työntekijöitä, mutta vain pari sataa on ilmoittautunut verottajalle. Ei ole keinoja, ei ole tietoja. Ei ole mitään, Huutola totesi.
uutiskirje 
