Ammattiyhdistysliikkeen rakenteiden uudistamistarve nousi vahvasti esiin Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston avoimessa keskustelutilaisuudessa.
Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston rehtori Tero Toivanen oli torstaina päivällä hieman huolissaan siitä, tuleeko Ay-liike avoimeksi -keskustelutilaisuuteen väkeä, kun ulkona porotti helteinen aurinko ja televisiossa alkoi samaan aikaan Suomen ja Tshekin välinen MM-kiekko-ottelu.
Kuitenkin kirjaston luentosaliin kokoontui lähes 40 ay-liikkeestä kiinnostunutta seuraamaan ja myös osallistumaan keskusteluun, jota tutkija Matti Vesa Volanen johti ja johon panelisteina osallistuivat SAK:n Keski-Suomen aluetoimikunnan puheenjohtaja Tarmo Pekonen, Joensuun yliopistossa yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso sekä SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön puheenjohtaja Markku Kolari.
Kolarin mukaan ay-liikkeen rakenne ei ole enää ajan tasalla. Hän heitti kysymyksen, pitäisikö keskusjärjestöjenkin määrää vähentää.
– Työelämä on järjestäytynyt kokonaan uudella tavalla, jossa jaolla työntekijöihin sekä alempiin ja ylempiin toimihenkilöihin ei ole enää sijaa. Työolotutkimukset osoittavat selkeästi ryhmien työolojen samankaltaisuuden.
Kolari pohti myös, voisiko ay-liike toimia suurten konsernien tapaan verkostomaisella organisaatiolla.
– Joka tapauksessa suurempiin liittokokonaisuuksiin tulisi päästä ja nopeasti. Aina ei kannata odottaa kriisejä, joiden kautta ay-liike on usein uudistunut.
Kansainvälisyys huonosti hoidettu
Toinen metallimies Tarmo Pekonen oli yhtä mieltä ay-liikkeen organisaatiouudistuksen tarpeesta.
– Valitettavasti kuuden SAK:laisen liiton TEAM-hanke uuden teollisuusliiton perustamiseksi ei sellaisena toteutunut. Seurauksena on ollut liittojen välisiä rajakiistoja. Kuitenkin meidän on pakko siirtyä laajempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi klusteripohjaiseen järjestäytymiseen.
Pekosen mukaan ay-liike on hoitanut kansainvälisyytensä huonosti.
– Meillä on paljon globaaleja firmoja, ja sen takia myös meidän ay-liikkeen pitäisi osata toimia maailmanlaajuisesti työväenliikkeen kansainvälisyyden peritaatteiden mukaisesti.
Nuorten vaikea mennä mukaan
Keskustelussa yllytettiin nuoria ottamaan paikkansa ay-liikkeen uudistamisessa. Dan Koivulaakson mukaan ay-liikkeen olemassa olevat valtarakenteet eivät tee nuorten tuloa helpoksi. Koivulaakso kertoi itse olleensa noin kymmenen vuoden aikana työssä lähes 60:lla eri työsopimuksella.
Yliopisto-opiskelija Ville Holopainen yleisön joukosta antoi tukea Koivulaaksolle.
– Järjestäytyminen on hankalaa kun ay-liike on rakentunut aloittain. Itsekin olen tehnyt hyvin erilaisten alojen töitä. Voisiko ay-liike järjestäytyä alueittain eikä aloittain.
Koivulaakson mielestä heikko perusturva pakottaa nuoret ottamaan työtä vastaan hyvinkin kehnoilla ehdoilla.
Eeva Jokinen piti perustuloa siinä mielessä hyvänä ratkaisuna, ettei ihmisten tarvitsisi ottaa vastaan aivan mitä vain. Valtion sosiaalipolitiikka ei Jokisen mielestä nykyään suojaa ihmisiä, vaan kaikista on tehty oman elämänsä yrittäjiä.
Hoivatyö on Jokisen mukaan muuttanut paikkaansa, kun yhä suurempi osa tuotannosta on nykyään palvelutuotantoa. Myös hoivan paikka muuttuu tuottavan työn puolelle.
– Hoivatyöntekijöitä koulutetaan nykyään tarpeeksi, mutta ihmiset luisuvat sieltä pois. Tilanne ei ratkea, ellei hoivatyöstä makseta enemmän.
lehti 