Viikon kysymys
Globaali finanssikriisi on lisännyt talousuutisointia viestimissä. Talousuutisten peruspolttoainetta ovat prosentit, käyrät ja erilaiset grafiikat.
Sampo Pankin pääekonomistia Lauri Uotilaa harmittaa tapa, jolla talousluvut esitetään tavallisille median kuluttajille. Kasvukäyriä käytetään tavalla, joka ei kerro juuri mitään.
Koska talousuutisissa puhutaan usein kasvuprosenteista, Uotilan mielestä talousuutisten grafiikoissa olisi parempi käyttää lineaarisen asteikon sijaan niin sanottua logaritmista asteikkoa.
Logaritmisen käyrän analysoiminen on nopeampaa kuin tavallisen käyrän, kun ollaan kiinnostuneita kasvun nopeudesta.
Logaritmisella asteikolla yksi askelväli tarkoittaa mitattavan suureen moninkertaistumista. Askelvälin suuruus riippuu logaritmin kannasta. Esimerkiksi kaksikantaisella logaritmisella asteikolla jokainen askelväli vastaa mitattavan suureen kaksinkertaistumista: askelvälit ovat silloin esimerkiksi 2-4–8-16.
Miksi logaritmiset käyrät eivät ole yleistyneet talousuutisoinnissa, Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila?
– Olen todella monelle suomalaiselle taloustoimitukselle yrittänyt tätä markkinoida. Yleisin kommentti on, että noin se varmaan on, mutta se on lukijoittemme mielestä liian oudon näköinen. Lukijat kuulemma hämmästyisivät logaritmisesta asteikosta. Kääntöpuoli tässä kuitenkin on, että tasavälinen asteikko antaa täysin väärän kuvan kasvun vauhdin vaihteluista. Logaritmisessa käyrässä tasaisuus kertoo samantasoisesta muutoksesta.
Aliarvioivatko taloustoimitukset lukijansa?
– Voi olla, että media aliarvioi lukijakuntaansa. Tilastokäyrien yhteyteen voi kuitenkin aina laittaa selityksiä. Akseleiden selitysosassa voisi lukea, että ”logaritminen asteikko” ja jossain nurkassa voisi selittää, mitä se tarkoittaa.
Entä mitä muita ongelmia median käyttämissä käyrissä on?
– Käyrien selitykset ovat usein puutteellisia. Ei esimerkiksi kerrota, mitä yksiköitä käytetään, mitä jokin akseli kuvaa tai mitä indeksilukua kuvaajassa käytetään.
– Toinen tyypillinen pulma on, että asteikkoja katkotaan. Tässä täytyy olla tarkkana. Usein ei ole syytä katkaista akselistoa, vaan aloittaa se nollasta. On kuitenkin ilman muuta myös tilanteita, jossa on tärkeää ”zoomata” käyrää, koska jos käyrää ei katkaista, vaihtelua voi olla vaikeaa tuoda esille. Silloin, jos asteikko katkaistaan, pitää muistaa myös mainita, että asteikko on katkaistu. Mutta tässä on huomioitava, että logaritmista pystyasteikkoa ei voi aloittaa nollasta, koska nollasta ei voi ottaa logaritmia – eli ensimmäisen havainnon on oltava nollaa suurempi.
Kumpi on parempi vaihtoehto: harhaanjohtava grafiikka vai grafiikan jättäminen kokonaan pois?
– Mielestäni tärkeintä on, että grafiikan tuoma visuaalinen kuva on oikea. Päämääränä ei saa olla näyttävyys. Jos olisin töissä jossain taloustoimituksessa, ottaisin rohkeasti käyttöön logaritmiset taulukot aina, kun tarkoituksena on osoittaa kasvun muutoksia. Se antaisi oikean visuaalisen kuvan siitä, missä kohden vauhti on nopeaa ja missä hidasta. Kaikkiin tilanteisiin logaritminen taulukko ei sovellu. Esimerkiksi korkotason muutokset ilmenevät paremmin lineaarisesta taulukosta.
Kuva: Aleksi Vienonen
uutiskirje 