Talouslama ei juuri näy Reykjavikin katukuvassa, vaikka työttömyys on suurta ja maalla on ulkomaista velkaa pitkälti toistasataatuhatta euroa jokaista asukasta kohden.
– Vajaat kymmenen prosenttia kotitalouksista on vakavissa vaikeuksissa ja noin 20 prosentilla on jonkinlaisia maksuvaikeuksia, selittää talousministerin apulainen Benedikt Stefansson suomalaiselle journalistiryhmälle.
Aiemmin Islannilla ei ollut valtionvelkaa lainkaan ja työttömyys oli lähes olematonta. Romahdus olikin ennennäkemätön länsimaisten hyvinvointivaltioiden historiassa.
”Kun pankkijärjestelmä romahti, olimme ainoa puolue, joka oli varoittanut siitä vuosia.”
Itsenäisyyspuolueen johtama hallitus, jossa myös sosiaalidemokraatit olivat mukana, joutui lopulta eroamaan, ja uudet vaalit pidettiin huhtikuussa 2009. Välikauden maata johti sosiaalidemokraattien ja Vasemmistovihreiden (Vinstri græn) vähemmistöhallitus, joka vaihtui voitokkaiden vaalien jälkeen samojen puolueiden enemmistöhallitukseksi. Vaaleissa suurin etenijä oli Vasemmistovihreät, jonka kannatus kipusi edellisvaalien runsaasta 14:stä lähes 22:een prosenttiin.
– Kun pankkijärjestelmä romahti, olimme ainoa puolue, joka oli varoittanut siitä vuosia, selittää tulosta Vasemmistovihreiden puoluesihteeri Drifa Snædal.
Kovista ajoista huolimatta Vasemmistovihreät on saanut hallituksessa tavoitteitaan läpi, sanoo puoluesihteeri Snædal. Korkoja on alennettu, työttömyys on pysynyt huomattavasti alempana kuin pankkikriisin iskiessä pelättiin, alle kymmenessä prosentissa, ja pienituloisia on puolustettu kohdistamalla veronkiristykset varakkaille.
– Tasoitamme islantilaisen yhteiskunnan viime vuosina pahentunutta suurta epätasa-arvoa, Snædal summaa.
Valtion tulovero on muutettu tasaverosta progressiiviseksi ottamalla käyttöön kolme erisuuruista veroastetta. Vasemmistovihreät vaatii progressiota myös kunnallisverotukseen, mitä ei toistaiseksi ole saatu läpi.
Lue Elias Krohnin laaja Islanti-raportti 11.6. ilmestyneestä Viikkolehdestä.
uutiskirje 