Pääministeri Robert ”Robko” Ficon johtama vasemmiston Smer (Suunta) ”kärsi” todella mittavan voiton.
Puolueen 34,8 prosentin ääniosuus on kuutisen prosenttiyksikköä parempi tulos kuin vuonna 2006, Ficon hallituskauden alkaessa. Puolueen kansanedustajien määrä nousi 50 paikasta 61 paikkaan 150 äänisessä parlamentissa.
Tarkkailijoiden mukaan Ficon Smerin menestystä voi pitää ainutkertaisena tämän päivän kriisi-Euroopassa. Smerilta kuitenkin puuttuvat vasemmistolaiset tai sosiaalisesti suuntautuneet keskustalaiset kumppanit.
Entisen pääministerin Vladimir Meciarin HZDS-Kansanpuolue, samettikumouksen jälkeinen valtapuolue, putosi kokonaan parlamentista.
Kiistanalaisen, rivosuisen Jan Slotan johtama, koko ajan heikentynyt Kansallispuolue SNS ylitti äänikynnyksen hiuksenhienosti 5,07 prosentilla.
Smerin ja SNS:n 71 paikkaa eivät riittäisi neljän oikeistopuolueen 79 paikkaa vastaan.
Hävinneestä tulossa
pääministeri
Oikeistojohtajat eivät aio neuvotella Ficon kanssa. Tämä ilmoittaa olevansa valmis tiukkaan oppositiotoimintaan yhdessä ammattiliittojen kanssa.
Hän uskoo sekarakeisen oikeistorintaman kestävän koossa korkeintaan vuoden, ja tänä aikana Slovakiaa jo uhkaavat epävakaat olot.
Oikeiston suurin puolue SDKU-DS, liberaalit kristilliset, menettivät vaalissa roimasti ääniä ja kolme paikkaa parlamentissa. Silti puolueen uusi vetäjä Iveta Radicova, 53, ottanee pääministerin tehtävät hoitaakseen.
Uusi ultraliberaalinen Vapaus ja solidaarisuus (SaS) perui heti vaali-iltana sukupuolivähemmistöille tai marihuanan dekriminalisointia odottaneille nuorille antamansa lupaukset. Muuten ei syntyisi yhteistyötä fundamentalistisen katolisen Kristillisen liikkeen kanssa.
Unkarilaisvähemmistö
rauhoittunee
Vaalien suurimpiin yllätyksiin kuuluu uuden slovakianunkarilaisen Most-Hid -puolueen menestys. Puolet sen parlamenttiryhmästä on slovakkeja. Maan unkarilaisvähemmistö pudotti parlamentista toisen puolueensa, vanhan perinteisen SMK:n.
SMK:n tappiota pidetään rauhoittavana ratkaisuna koko Keski-Euroopan kannalta. Se edusti Viktor Orbanin Unkarin uhittelevaa, riitaa haastavaa linjaa. Orban tuki ”viidettä kolonnaansa” kaikin tavoin, mutta onnistui vain jakamaan slovakianunkarilaiset kahtia.