Pääjohtaja, KTT ja kartanonherra Nalle Wahlroosin mitta alkaa täyttyä. Hän maksaa veroja 31 prosenttia ja saa maataloustukea vain 300 000 euroa vuodessa. Koulutuksensa hän sai ilmaiseksi julkisissa oppilaitoksissa, omaisuutensa on kuulemma tehnyt itse.
Wahlroos osallistui 1988–1992 kasinopeliin, mutta toisin kuin kaverinsa Pentti Kouri, hän selvisi pelkillä potkuilla ja osti SYP:ltä sijoituspankki Mandatumin, jonka kahdeksan vuotta myöhemmin myi voitolla valtiolle. Sitten hänestä tuli Sampo-pankin suurosakas ja johtaja. Sen hän ”jalosti” voitolla Danske Bankenille. Nallen rikkaus on siis lähtöisin SYP:n kuolinpesästä ja suomalaisilta (Postipankki-Leonia-Sampo). ”Itse tehty” miljoonaomaisuus kuin Venäjän oligarkeilla.
Kolme kuukautta sitten Wahlroos vaati verojen alentamista ja yksinhuoltajien ja rikkinäisten perheiden tukemisen lopettamista. Lausunto annettiin kai EU:n köyhyyden vastaisen teemavuoden kunniaksi – Nalle ei vastusta köyhyyttä vaan köyhiä.
Nallen viimeisin ulostulo oli uhkaus muuttaa muualle, kun Suomessa on niin kova verotus. Luulisi 58-vuotiaan muistavan, kuinka 1980-luvulla verotettiin ansio- ja pääomatuloja yhdessä, suurimmillaan 80 prosenttia. Nyt pääomatulojen veroaste on alle 29 prosenttia ja korkein palkkavero 56 prosenttia. 15 000 euron työttömyyskorvauksesta taas menee 22,5 prosenttia.
Ellei veroja makseta tuloista, niitä kerätään välillisesti vaikkapa energiaverona ja ruoan arvonlisäverona, mihin hallituksemme tähtääkin. Välilliset verot iskevät raskaimmin niihin, joille ei ruoan, asumisen, puhtauden ja kirppisvaatteiden yli jää juuri mitään. Heitä on miljoona ja keskituloisten kanssa he maksavat valtaosan välillisistä veroista. Eihän Nallekaan syö kahden edestä; toki hän asuu, lentää ja autoilee kymmenien edestä.
Välittömät verot jakautuivat vuosina 1993–2008 siten, että hyvätuloisten verotus on laskenut, kuntavero noussut noin 50 prosentista lähes 60:een. Se on tasavero, vain pääomatulot vapautetaan. Taustalla on kuntien kasvava vastuu koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisesta. Valtion ansiotulovero laski 30:sta alle 25:een ja pääomatulojen verotus vaihteli välillä 2–9 prosenttia kerätystä verosummasta. Pääomatulot ovat pitkään kasvaneet yli 10 prosenttia vuodessa ja osinkotuloista 3/5 on verottomia 90 000 euroon vuodessa (lähde: www.stat.fi ).
Politiikka on siis vuodesta 1993 asti noudattanut Nallen uusliberaaleja linjoja, tuloerot kasvaneet ja sen seurauksena maassa on miljoona köyhää.
Järjestämmekö tukikeräyksen verokarhun raatelemalle Nallelle? Leipäjonolaiset voisivat koota ryynejä ja näkkäriä; mies itse ei jouda jonoon, kun pitää jakaa lausuntoja. Köyhillähän ei ole tätä kiirettä. Me parempiosaiset lahjoitamme mitä nurkista löytyy.
Vai pidetäänkö kunnon läksiäiset ja lauletaan Nallelle ’Menolippu’? Tulisimmekohan toimeen ilman moisia isänmaanystäviä?
uutiskirje 
