Viimeinen sana
Puolitoista vuotta sitten Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi lupasi Kansan Uutisissa pullon Gambinaa sille, joka löytää kunnon palkkaa saavan ja veronsa maksavan Suomeen lähetetyn rakennustyöläisen.
Hän totesi tuolloin, että Suomi on pimeän työn veroparatiisi, jossa esimerkiksi lähetetystä rakennustyöläisestä harvempi kuin yksi kolmestakymmenestä maksaa veronsa.
Harjuniemi ihmetteli, miksei valtiolle kelpaa veroraha, joka jää saamatta, kun harmaa talous – talousrikolliset – jättää veronsa maksamatta. Keskiviikkona eduskunnan työtä ja harmaata taloutta koskeneessa välikysymyskeskustelussa puhuttiin viiden miljardin verotulomenetyksestä.
Ei ole tultu perimään yhtään Gambina-pulloa.
Ei ole uutta, että harmaa talous paisuu. Välikysymyskeskustelussa Rakennusliitosta kerrottiin todetun, että ala on pahimmassa laillisuuskriisissä sitten toisen maailmansodan. Samat vinoumat koskevat palvelualaa ja metalliteollisuutta. Yhä enemmän harmaa talous tunkee myös julkiselle puolelle, kuntiin ja valtiolle kilpailutuksen kautta
Ihan kotinurkilla herätti epäilyksiä kouluremontti, jonka tekijät pystyttivät rakennustelineet niin, että lähistön nuoriso juoksi pitkin telineitä iltahuvikseen.
Kun naapuri meni työmaalle varottamaan tapahtuneesta, paikalta ei löytynyt yhtään ihmistä, joka olisi osannut jotain Suomessa yleisesti puhuttua kieltä. Ei myöskään löytynyt tietoa siitä, kuka rakennuttaa, rakentaa tai alihankkii. Toki arvasimme, että kaupunkihan tässä rakennuttaa.
Kun harmaa talous tulee vastaan näin kulman takana, ei voi kuin jatkaa vuodesta toiseen sen ihmettelyä, miksei mitään tehdä, varsinkin, kun työntekijä- ja työnantajaliitto, Suomen yrittäjät, puolueet ja suomalaiset rakennusalan työntekijät haluavat rehellistä meininkiä.
Sama ihmetytti keskiviikon eduskuntakeskustelussa. Vaikka hallitus on saanut aikaan muutamia muutoksia, kuten tilaajavastuulain (joka vaatisi jo parannuksia), huhtikuussa voimaan tulevan käännetyn arvonlisäveron ja ison joukon selvityksiä tekeviä työryhmiä, valtion rahalliset menetykset, yleisen moraalin rappeutuminen ja työn menettäminen vedättäjille jatkuvat entiseen malliin.
Siitä huolimatta hallituspuolueiden viesti oli, että homma hoidossa.
Eikä oppositiossakaan riittänyt paukkuja. Entinen sisäministeri ja suurimman oppositiopuolueen ryhmäpuhuja keskittyi raivokinastelemaan nykyisen sisäministerin kanssa yksityiskohdasta, jossa PUT (pimeän ulkomaisen työvoiman valvonnan projekti) oli muuttunut RATiksi (reaaliaikainen tutkinta). Puolueen puheenjohtaja tyytyi kertaamaan edellä sanottua ja ryhmänjohtaja istui hiljaa, vaikka on työmarkkina-asiantuntija ja aiemmin ottanut kantaa harmaaseen talouteen niin, että on joutunut rasistiepäilyjen kohteeksi.
Vasemmistoliiton alkuun paneman välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Paavo Arhinmäki teki parhaansa. Silti on pakko myöntää, että odotin enemmän asiaa ja vähemmän sloganeja, vaikka niillä nykyisin pelataankin näissä kuvioissa. Ryhmäpuhuja Markus Mustajärvi aloitti Kreikasta ja Irlannista ja päätyi Kemijärven sellutehtaalle. Toki ne liittyvät suomalaiseen työhön, mutta tuli mietittyä, kävikö Mustajärvi omaa vaalikampanjaansa nyt, kun olisi ollut tilaisuus paljastaa yksityiskohtaisesti koko vedätys.
Antia parhaasta päästä oli – anteeksi vain – Perussuomalaisten ryhmäpuhe, josta kuiski puolueen työmarkkina-asiantuntijan Matti Putkosen matala ääni. Näin se persujen asiantuntemus kasvaa, vaikka keskustelussa he eivät vielä pärjänneet.
Jatkamme suomalaista työelämää siitä, missä olemme velloneet jo ainakin vuosikymmenen. Harjuniemi kertoi torstaina, että häneltä ei ole tultu perimään yhtään Gambina-pulloa.
uutiskirje 