SDP linjasi viime puoluekokouksessaan, että vastuu perusterveydenhuollon järjestämisestä olisi tulevaisuudessakin kunnilla, joita tosin olisi noin puolta vähemmän kuin nyt. Rahoituksesta vastaisivat kunnat ja valtio yhdessä. Työterveyshuollon rahoittaisivat pääasiassa työnantajat.
Kansanedustaja Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) mielestä THL:n raportissa korostuu liikaa vain terveydenhuolto, vaikka siinä puhutaankin vähän epämääräisesti myös kaikista sosiaalipalveluista.
– Terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita pitää ehdottomasti tarkastella yhdessä.
Näiden kummankin järjestämisvastuun pitäisi myös olla samassa paikassa ja tästä syystä kunnat olisivat luonteva toimija.
Monikanavaisen rahoitusmallin purkamista Guzenina-Richardson pitää kannatettavana.
– Siihen pitää seuraavalla hallituskaudella löytää ratkaisut.
Kovin nopealla aikataululla ei sairausvakuutuskorvauksia yksityiseltä puolelta kuitenkaan voida poistaa. Julkisen puolen palveluiden pitää sitä ennen olla hyvässä kunnossa. Sama koskee vapaaehtoisen työterveyshuollon tukea.
– Meillä on kuitenkin melkoisen suuri keskiluokka, jolla voi olla varaa ja haluja joko suoraan tai vakuutusten kautta rahoittaa yksityisten palvelujen käyttö ilman korvauksiakin. Tällöin julkinen sektori voisi leimautua entistä enemmän niiden palveluiksi, joilla ei ole yksityiseen varaa.
Seurauksena voisi olla keskiluokan veronmaksuhalujen väheneminen.
Vasemmistoliitto aluelinjoilla
Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen pitää THL:n raporttia hyvinkin myönteisinä. Esitys vastaa pitkälle mallia, jota Virtanen on puolueelleen piirtänyt.
– Myönteistä on ennen kaikkea julkisen rahoituksen siirtäminen yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle. Se on terveyserojen kaventamisen ohella tärkeimpiä tavoitteitamme.
Virtanen varoittaa kuitenkin, että siirto ei saa johtaa siihen, että valtiovarainministeriö leikkaa samalla summalla kuntien valtionapuja.
– Rahoituksen kokonaistason on oltava riittävä, mitä se nyt ei ole.
Virtasenkin mielestä siirto voidaan tehdä vain asteittain ja muutenkin siirtymävaihe on kriittinen. Koko paketissa on muutenkin vielä paljon mietittävää.
Vaikka terveyspalvelujen järjestämisvastuu olisikin alueilla, kuntien pitäisi Virtasen mielestä edelleen tuottaa palvelut.
– Muutoin palvelujen tuotanto voi keskittyä vain keskuksiin ja alueiden sisällä eriarvoisuus kasvaa.
Virtasen kaavailuissa alueita olisi 20 – 40, jotta pinta-alaltaan suuren maan erilaiset olosuhteet voitaisiin huomioida.
Virtanen pitäytyisi vastuiden siirrossa terveydenhuollon ohella vain siihen läheisesti liittyvissä osissa kuten päihde- ja vanhustenhuollossa.
Muutos vähentäisi Kelan roolia ja se herättää aina ison metakan, jossa Virtasen mukaan takana on valtapolitiikka ministereiden taannoisen riidan tyyliin.
– Toivottavasti se voitaisiin vihdoin keskustelussa jättää tähänastista vähemmälle.
uutiskirje 
