Keskustelu suomalaisten köyhyydestä ei ota laantuakseen, pikemmin on käymässä päinvastoin. Pelkkä tilanteen toteaminen ei kuitenkaan riitä. Tutkijat vyöryttävät miltei jatkuvana virtana uutta tietoa köyhyydestä ja sen seurauksista, joten päättäjienkään ei tarvitse olla tyhjän päällä.
Muun muassa tuoreen THL:n tutkimuksen (Ylen Uutiset 13.1.) mukaan erityisesti lapset ovat kärsineet 1990-luvun lamasta monin eri tavoin, niin suoraan kuin välillisestikin. Tutkimus kertoo, että aineellinen köyhyys suorastaan periytyy.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa taas on lähes 480 000 pitkäaikaisköyhää eli miltei täsmälleen yhtä paljon kuin koko Oulun läänissä on asukkaita. Muutosvauhti on ollut raju, sillä kymmenen vuotta sitten pitkäaikaisköyhiä oli ”vain” 230 000.
Erityisen kurjassa jamassa ovat juuri pitkäaikaisköyhät, jotka virallinen Suomi on jättänyt suorastaan heitteille.
Luvut ovat hätkähdyttäviä. Pitkäaikaisköyhien määrä on professori Olli Kankaan mukaan kasvanut 1990-luvun lopulta lähtien trendinomaisesti. Viime vuosina on korjattu 90-luvun alun laman ja siihen liittyneiden valtiollisten toimenpiteiden hedelmiä. Tuntuu siltä, että vaikka tutkimustietoa tuon ajan politiikasta on jo runsaasti, niin ainakaan maata hallitsevat porvaripuolueet eivät halua oppia mitään tehdyistä virheistä.
Moni puhuu – tai haluaa puhua – tilannetta kaunistellakseen hyssyttelevästi suhteellisesta köyhyydestä. Kylmät tilastot kuitenkin osoittavat köyhistä köyhimpien määrän kääntyneen kasvuun. Professori Kangas toteaa, että suomalaisen köyhyyden taustalla on nimenomaan perusturvan 20–30 prosentin jälkeenjääneisyys. Monet pitkäaikaisköyhät ovat lisäksi tipahtaneet miltei täysin kaikkien tukijärjestelmien ulkopuolelle.
Jos nykyinen hallituskoalitio saa jatkaa vaalien jälkeen, niin tähän ei ole luvassa mitään muutosta. Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemihän on antanut sen suuntaisen vaalilupauksen. Pääministeri-puheenjohtaja lupaa, että perhe-etuuksiin ja perusturvaan ei kajota.
Kurjuus siis jatkuu, eriarvoisuus saa kasvaa ja elintasokuilu syvetä, kun edes indeksitarkastuksilla etuisuuksiin ei ”kajota”, jälkeenjääneisyyden korjaamisesta puhumattakaan. Erityisen kurjassa jamassa ovat juuri pitkäaikaisköyhät, jotka virallinen Suomi on jättänyt suorastaan heitteille.
Näistä asioista pitää puhua nyt entistä suuremmalla suulla, kun vaalit lähestyvät. Keskustan puheenjohtaja on omat vaalilupauksensa antanut, eli puolue nostaa kädet pystyyn. Puolueista ainakin Vasemmistoliitolla on tässä vaiheessa konkreettiset esitykset siitä, miten perusturvaa parannetaan.
uutiskirje 
