Vuosia jatkunut valtion aluehallinnon ja Tampereen kaupungin välinen vääntö Koukkuniemen vanhainkodin hoitohenkilökunnan määrästä on näillä näkymin mennyttä aikaa. Koukkuniemestä halutaan nyt malli muille.
Keskiviikkona aluehallintoviraston (avi) ja kaupungin edustajat istuivat samaan neuvottelupöytään ja päättivät jatkossa yhteistuumin ajaa valtakuntaan yhtenäistä hyvinvointipalvelujen ohjaus- ja arviointijärjestelmää.
Uuden järjestelmän kehittely käynnistyy helmikuussa. Järjestelmä keräisi tietoa muun muassa lääkityksestä, kuntoutuksesta, viriketoiminnasta ja henkilökunnan määrästä.
Parhaimmillaan tällainen järjestelmä antaisi kunnille ja aveille vanhustenhoidosta vertailukelpoista tietoa reaaliajassa.
Nykyisen järjestelmän puutteena on Tampereen kaupungin pormestarin Timo P. Niemisen mukaan se, että sillä mitataan helposti vain esimerkiksi henkilöstömääriä, kun pitäisi tarkastella lopputulosta eli sitä millaista palvelua asiakas vanhustenhuollossa saa.
Fysioterapeutit laskettava mukaan
Avin sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Marjatta Aittolahti nostaa valtakunnallisesti yhtenäisten vaatimusten rinnalle omavalvonnan tärkeyden. Nyt kunnat valvovat yksityisiä palveluntuottajiaan. Sama valvonta tulisi hänen mukaansa jatkossa kohdistaa omaan toimintaan.
Aittolahti ja Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta pitävät nykyisissä valvonnan laatusuosituksissa ongelmana muun muassa sitä, että henkilöstömitoituksissa määritellään epäselvästi se, mikä vanhainkodissa tehtävä työ lasketaan mukaan.
Päivärinnan mukaan mitoitukseen pitäisi laskea myös fysioterapeutit, laitoshuoltajat, askartelunohjaajat ja toimintaterapeutit.
Ylijohtaja Jorma Pitkämäki toteaa, että vaikka aluehallintovirasto nyt haluaa valvonnan ohella myös edistää hyvinvointipalveluja yhdessä kuntien kanssa, niin tämä yhteistyö ei sulje pois kovenevia uhkasakkoja niskoittelijoille.
Hallitusohjelmaan
Pitkämäki ja Nieminen aikovat viedä viestiä Tampereella sovituista linjauksista myös seuraavan hallitusohjelman neuvottelijoille. Kuntien on saatava lisää rahaa tai normeja on purettava.
Tiukassa taloustilanteessa kuntien on Pitkämäen mukaan laitettava palveluja tärkeysjärjestykseen. Ensisijalle on asetettava hyvinvointi- ja peruspalvelut.
– Keskeisin viesti on se, että kaikki hyvinvointipalvelujen järjestämismahdollisuudet on otettava pöydälle, hän sanoo.
uutiskirje 
