– Jos oli lasku taantumaan raju, niin nyt on nousu ollut puolestaan nopea, luonnehtii Työolobarometrin laatimisesta jälleen vastannut Pekka Ylöstalo.
Työntekijöiden positiiviseen suuntaan kääntyneet käsitykset työelämän laadusta olivat torstaina julkistetun työolobarometrin myönteistä kertomaa, vaikkakaan työolojen ei vielä koetakaan palautuneen taantumaa edeltävälle tasolle.
Työelämän kohentumisesta kertoo myös jo useamman vuoden jatkunut sairauspoissaolojen vähentyminen. Viime vuoden aikana oltiin sairauden takia poissa töistä keskimäärin 7,2 työpäivää. Joka kolmas palkansaaja työskenteli läpi vuoden ilman yhtäkään sairauspoissaolopäivää. Eniten heitä on nuorimmassa ja vanhimmassa ikäryhmässä.
Nuorten epävarmuus
lisääntynyt
Barometrin ikävin ja hälytyskellot soimaan saava tulos liittyy nuorten epävarmuuden lisääntymiseen työelämässä.
– Nuoret ovat entistä enemmän puskureina työelämässä, tiivistää nuorten tilanteen Ylöstalo.
Irtisanomisajat ovat lisääntynyt usean vuoden ajan alle 25-vuotiaille. Vuonna 2010 tällaista uhkaa kokevien nuorten osuus kasvoi ikäryhmässään edellisen vuoden 10 prosentista 18 prosenttiin. Yli 54-vuotiaiden ikäryhmässä kehitys on ollut päinvastaista.
Työelämän mielekkäänä kokemisessa tapahtuu Ylöstalon mukaan paranemista pikku hiljaa, mutta edelleen on enemmän heitä, joiden mielestä se on heikentynyt, kuin sen parantuneena kokeneita. Huomionarvoista tässä on se, että arvioiden negatiivisuus on vahvinta julkisella sektorilla.
Vuokratyöllä ja
irtisanomisilla yhteys
Suomi on edelleen kärkimaita työpaikkakiusaamisessa. Useampi kuin joka kolmas on havainnut työpaikallaan henkistä väkivaltaa.
Ylöstalon mukaan viitteitä hengen viilentymisestä työpaikoilla voi nähdä yhteydestä, joka on vuokratyön käytön lisääntymisellä ja yt-neuvotteluilla.
Työpaikoilla, joilla on käyty yt-neuvotteluja tai joilla on lomautuksia, on vuokratyön käyttö ollut keskimääräistä yleisempää ja se on lisääntynyt tällaisilla työpaikoilla.
Joka viides palkansaaja ilmoitti työskentelevänsä työpaikalla, jolla käytetään vuokratyövoimaa.
Paikallista sopimista
opetellaan
Työehdoista sopimisen tapa oli työolobarometrissa mukana ensimmäistä kertaa, mutta rajoitettuna kysymyksiin palkkauksesta ja työaikajärjestelyistä.
Tutkimuksen mukaan lopputulokseen ollaan selvästi tyytyväisempiä, jos henkilöstö on mukana sopimassa palkkaukseen liittyvistä asioista joko paikallisella sopimuksella tai yksilöllisesti verrattuna siihen, että niistä on sovittu pelkästään yleisin työehtosopimuksin.
Pekka Ylöstalo toteaa asian toisena puolena sen, että paikallinen sopiminen lisää ristiriitoja ja paineita avoimuuteen johdon ja henkilöstön välisissä suhteissa.
– Keskustelun avoimuudessa on enemmän ongelmia paikallisen sopimisen piiriin kuuluvilla työpaikoilla verrattuna perinteisen työehtosopimusten työpaikkoihin, katsoo työministeri Sinnemäki.
– Paikallinen sopiminen on monitulkintainen asia, jota tällä hetkellä opetellaan työpaikoilla, päättelee puolestaan Pekka Ylöstalo.