Yli 1 500 henkeä on allekirjoittanut adressin, jossa kannatetaan ympäristöministeriön esitystä ulottaa puisto etelään aina Kustaviin saakka.
Allekirjoittajina on lähinnä kesämökkiläisiä ja vapaa-ajan kalastajia sekä ympäristöalan asiantuntijoita. Nimensä pistäneistä lähes puolet on Varsinais-Suomesta. Kahdessa viikossa saatiin kasaan selvästi enemmän nimiä kuin puistoa vastustavassa adressissa. Siihen kertyi vain vähän alle 400 nimeä kahden vuoden aikana.
Adressin puuhanaisen Ritva Penttisen mukaan puiston laajaa rajausta voidaan perustella etenkin vedenalaisen luonnon suojelemisella. Puiston alueella kalanviljely olisi kielletty, mutta kalastus sallittu. Vakka-Suomessa kasvatetaan miljoona kiloa kirjolohta vuosittain.
– On osoitettu, että pohjat pilaantuvat 20 kilometrin säteellä kalankasvattamoista, Penttinen huomauttaa.
Vedenalaisluonnon suojelulla on perusteltu jo olemassa olevia Saaristomeren ja Tammisaaren kansallispuistoja.
Alueen linnusto on erittäin runsas. Siihen kuuluu myös uhanalaisia lajeja kuten mustakurkku-uikku.
Asukkaat vaikenevat
Uusikaupunkilaiset eivät mielellään sano mielipidettään kansallispuistosta.
– Eivät kaikki ihmiset ole puistoa vastaan, Penttinen huomauttaa.
Adressin on allekirjoittanut noin 50 uusikaupunkilaista. Kansallispuiston kiistellylle alueelle kuuluvat Uudenkaupungin lisäksi Kustavi ja Pyhämaa.
Uudenkaupungin kaupunginhallituksen yksimielinen päätös vastustaa puiston laajaa vaihtoehtoehtoa saattaa antaa väärän käsityksen. Penttinen ihmettelee, miksei asiaa viety kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Siirryttäessä Vakka-Suomen Uudestakaupungista pohjoiseen Satakunnan puolelle poliittiset asenteet muuttuvat puistolle myönteisiksi. Esimerkiksi Rauman kaupunki puoltaa kansallispuistoa.
Kokoomus erimielinen
Uudessakaupungissa ilmestyvässä paikallislehdessä kokoomuslaiset kansanedustajat mittelevät oikein reilusti aiheesta. Pertti Hemmilä Varsinais-Suomesta väitti, että yhdenkään Suomen merialueille perustettu kansallispuisto ei ole parantanut Itämeren tilaa.
– Kansallispuiston perustaminen on vanhanaikainen tapa suojella luontoa, Hemmilä päästeli.
Hemmilän mukaan ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) aikoo runnoa lakiesityksen läpi väkisin.
Vastaansa Hemmilä sai Pertti Salolaisen (kok.), joka oikoi Hemmilän väitteitä. Salolaisen mukaan perätön väite on esimerkiksi se, että ympäristöministeriö saisi laajat asetuksenantovaltuudet puistoon.
Penttinen toivoo, että laki kansallispuistosta saadaan säädettyä nykyisen eduskunnan aikana.
uutiskirje 
