Perussuomalaiset vaatii uutta suuntaa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaan.
Puolueen puheenjohtaja Timo Soini esitteli perjantaina ilmastopoliittisen vaihtoehtonsa, Soinin mallin. Sen osana hän tarjoaa päästökaupan tilalle ominaispäästöjärjestelmää, jossa saastuttajat maksavat sen mukaan, kuinka paljon niiltä tulee päästöjä.
Soinin mukaan malli on hänen nimissään, koska Perussuomalaisten puoluehallitus ei ole ehtinyt vielä käsitellä sitä.
Soini haluaa mukaan koko maailman ja arvioi, että aikaa siihen voisi kulua 10-20 vuotta.
– Jos kaikki eivät ole mukana, EU kilpailee itsensä hengiltä, hän sanoi mallinsa julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Hän totesi, että malli ei ole uusi.
– Se on autoista tuttu, hän sanoi ja puhui sorsista pakoputkien päissä.
Aiemmin ominaispäästömallin puolesta on puhunut esimerkiksi kokoomuksen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola.
– Mutta ei se ole Korholankaan keksimä, Soini sanoi.
Kasvua ja työllisyyttä
Mallinsa lähtökohdaksi Soini nimesi suomalaisen teollisuuden tukemisen.
– Pärjäämme vain sillä, että meillä on taloudellista kasvua, työllisyyttä ja vientiä, hän sanoi.
Vaikka Soini pitää vain osaa ilmastomuutoksesta ihmisen aiheuttamana, hän uskoo, että silmät avautuvat, koska jotain tilanteelle pitää tehdä.
Soini kuitenkin arvioi ilmastoasioissa harjoitettavan pelottelun politiikkaa. Pelotteluksi hän luki muun muassa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n väitteet jäätiköiden sulamisen syistä ja maapallon lämpötilan noususta. Päästökauppaa hän piti anekauppana, jonka hän nimesi miljardiluokan huijaukseksi.
Suomi aloitteelliseksi
Pelottelun piiriin hän sijoitti myös kehitysmaille annettavat ilmastotuet ja ammattiyhdistysliikkeen keskittymisen sosiaaliturvan vahvistamiseen. Sen sijaan pitäisi taistella kotimaisten työpaikkojen puolesta.
Soinin mallissa Suomi menee rohkeasti esittämään Euroopan unioniin, vaikkapa elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) hahmossa, ominaispäästöjärjestelmää.
Niin sanottuihin viherveroihin Soini suhtautui penseästi ja ilmoitti, että istuvan hallituksen luomat energiaverokorotukset on syytä poistaa. Niiden valtiolle tuomat tulot voitaisiin korvata palauttamalla työnantajien kelamaksu.