Lääke- ja rokotetutkimusten viranomaisvalvonnan ja vaatimusten tiukentaminen ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kliinisten tutkimusten yksikön päällikön Arto Palmun mukaan ole ratkaisu sikainfluenssarokotteen esiin nostamiin ongelmiin, koska kustannukset ja tutkimusaika venyvät liiaksi.
Palmu hakisikin ratkaisu toisesta suunnasta.
Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä ei hänen mielestään pitäisi nähdä vain pahana.
Annetaanko rokotevalmistajien tehdä tutkimustyö, josta on merkittäviä kansanterveys-hyötyjä?
– Mutta pitäisi varmistaa se, että julkiset toimijat olisivat tasavertaisia tutkimusryhmiä rokotevalmistajien isojen tutkimuslaitosten kanssa, ja että olisi yhteistyö olisi todellista, kuten THL:n toteuttamissa tutkimuksissa.
Rahoitusta uudistettava
Myös tutkimusrahoitusta pitäisi uudistaa. Lisensoinnin jälkeiseen tutkimukseen pitäisi Palmun mukaan saada yleistä kilpailutettavaa rahaa.
Myyntiluvat antava Euroopan lääkevirasto EMEA voisi Palmun mukaan olla se taho, jolta tutkijayhteisöt voisivat hakea merkittäviä tutkimusrahoituksia.
– Rahoitus tulisi myyntilupien omistajilta, mutta sitä rahaa käyttäisivät tutkimuslaitokset ilman suoraa sidonnaisuuslenkkiä valmistajiin.
Palmu puhui torstaina Terveydenhoitajapäivillä Tampereella rokotteiden kehittämisestä ja tutkimustiedon käytöstä.
Yksin ei voi tutkia
Rokotetutkimuksiin tarvitaan paljon tietoa niin taudin yleisyydestä, vakavuudesta, kustannuksista kuin aiheuttajista. Siksi rokotetutkimuksessa on paljon toimijoita. Kukaan ei voi tehdä tutkimusta yksin, mutta keskeisessä roolissa ovat rokotevalmistajat.
Ne tekevät yleensä tutkimusyhteistyötä sekä yksityisten tutkimusyritysten että julkisten tutkimuslaitosten kanssa. Suomessa näitä ovat esimerkiksi Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus ja THL.
Palmu korostaa, että THL:n ensisijainen tehtävä on tutkimustyö, kuten juuri uudet rokotteet.
– Ja tämä työ on käytännössä pakko tehdä yhteistyössä rokotevalmistajien kanssa.
Esimerkkinä hän mainitsee parhaillaan käynnissä olevan pneumokokkirokotteen vaikuttavuutta selvittävän tutkimuksen, jota on toteutettu Suomen lastenneuvoloissa vuodesta 2009 lähtien.
Palmun johtamaa tutkimusta tehdään yhteistyössä rokotevalmistaja GlaxoSmithKlinen kanssa. Noin 12 miljoonan tutkimusbudjetista yli 4 miljoonaa on maksettu terveyskeskuksille vuosina 2009-2011 neuvoloiden kanssa tehdystä yhteistyöstä.
Palmu selvitti, että hänellä onkin merkittäviä sidonnaisuuksia GSK:hon, josta hänen johtamansa THL:n yksikkö on saanut korvauksia FinIP-rokotetutkimuksen toteutukseen yhteensä 12 miljoonaa.
– Tämä THL:n tekemä yhteistyö on nyt nostettu tapetille, koska rokotevalmistajan tekemä työ on bisnestä.
Vaarana eriarvoistuminen
Palmu kysyi, miten asia pitäisi hoitaa. Annetaanko rokotevalmistajien tehdä tutkimustyö, josta on kuitenkin nähtävissä merkittäviä kansanterveyshyötyjä. Eli he tutkivat, me ostamme?
– Tai jos tehdään yhteistyötä, tehdäänkö vain tilaustutkimuksia, jolloin rokotevalmistaja tulee rahakassin kanssa ja sanoo että tehkää tämä ja selvitämme lopun?
Näiden sijaan Palmu toivoo todellista yhteistyötä. Valvonnan tiukentamisesta hän varoitti, koska se johtaa tutkimusten kallistumiseen.
– Siitä seuraa myös valmiin valmisteen kallistuminen, mikä puolestaan johtaa eriarvoistumiseen. Vain rikkaissa maissa voidaan ottaa valmiste käyttöön, vaikka suurin tarve olisi kehitysmaissa, Palmu pohtii.
Rokotteiden hankintaan käytetään Suomessa tänä vuonna 25 miljoonaa euroa. Lääkekorvauksia Kela maksaa vuodessa noin 140 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahoja 800 miljoonaa euroa.