Yksineläminen sinänsä ei ole tragedia vaan monelle valittu ja pidetty elämäntapa. Se voi kuitenkin lisätä esimerkiksi köyhyysriskiä. Ainakin keskusta, vihreät ja kristillisdemokraatit ovat julkistaneet omat yksinelävien poliittiset ohjelmat, mutta Vasemmistoliitto ei ole erikseen nostanut asiaa esille.
Kaikissa ikäryhmissä yksinelävät ovat köyhempiä kuin muut väestöryhmät. Toimeentulotuen asiakkaista 70 prosenttia on yksinasuvia. Tämä ei ole mikään uusi trendi vaan köyhyyden vähentämiseen pyrkivät toimet eivät ole purreet yksinelävien köyhyyteen. Tämän väestöryhmien köyhyydestä eivät myöskään poliittiset päättäjät tunnu olevan huolissaan. Yksinelävät myös maksavat perusmenoista, kuten televisiomaksusta ja sanomalehdestä, suhteessa enemmän kuin muut.
Sata-komitean mietinnössä oleva ehdotus asumistuen leikkaamisesta ja suuntaamisesta lapsiperheille on huolestuttava. Nykyisistä asumistuen saajista suurin osa on yksineläviä ja heidän tukeensa kohdistuva leikkaus vaikeuttaisi entistä enemmän yksinelävien asemaa asuntomarkkinoilla ja lisäisi asunnottomuutta.
Poliittisessa päätöksenteossa ei oteta riittävästi huomioon yksineläviä. Heitä ei ole edes tunnistettu yhteiskunnalliseksi ryhmäksi, jonka tarpeet tulisi huomioida. Toivon, että otamme Vasemmistoliitossa vakavasti yksinelävien asiat ja vaadin, että yksinelämisen riskit tulee selvittää ja niihin tulee puuttua.
uutiskirje 
