Vapaaehtoinen palokuntatoiminta säästää julkisia varoja keskimäärin 79 miljoonaa vuodessa. Näin suuret lisäkustannukset aiheutuisivat yhteiskunnalle, jos julkinen sektori hoitaisi kaikki vapaaehtoispalokuntalaisten tehtävät.
VPK-toiminnan kansantaloudellinen vaikutus käy ilmi torstaina julkaistusta Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset -tutkimuksesta, jossa yhtenä tutkittavana kohdejärjestönä oli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi.
Tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle aiheutuisi vuosittain 60–97 miljoonan lisäkustannukset, jos julkinen sektori hoitaisi kaikki vapaaehtoispalokuntatoimintaan liittyvät tehtävät.
Vastaavasti yhteiskunnalle syntyy samankokoinen säästö, kun toiminta hoidetaan vapaaehtoistyön muodossa. Jos laskennassa otettaisiin huomioon pelastetun omaisuuden arvo, niin toiminnan kansantaloudellinen vaikutus olisi vieläkin merkittävämpi.
SPEK on palo- ja pelastusalan valtakunnallinen kattojärjestö, jonka jäseninä on 13 alueellista pelastusliittoa. VPK:t ovat puolestaan pelastusliittojen jäseniä. Suomessa on 570 VPK:ta ja niissä on mukana 49 000 henkilöä. Palokunnat ovatkin keskeinen osa Suomen pelastustoimen järjestelmää.
Tutkimuksen tilasi OK-opintokeskus ja toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
lehti 