Nyt vaalikauden lopulla hallitus sen sijaan toi eduskuntaan esityksen mielenterveyslain muuttamisesta siten, että pakkohoitopäätökset kävisivät helpommiksi.
– Väestön määrään suhteutettuna Suomi on pakkohoidon johtava maa Euroopassa. Meillä käytetään pakkohoitoa lähes kaksi kertaa useammin kuin Ruotsissa ja peräti kuusi kertaa useammin kuin Tanskassa, kertoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori.
Kyse ei ole siitä, että psykiatriset potilaat olisivat Suomessa vaarallisimpia ja mielisairaampia kuin muualla Euroopassa. Yleinen asenneilmasto on meillä yhä kova ja ennakkoluuloinen henkisiä taakkoja kantavaa kohtaan.
Suomi on psykiatrisen hoidon takapajula.
Peltovuoren mukaan ongelma on siinä, että ihmiset eivät itse pyrkiessään pääse psykiatriseen avohoitoon, koska resursseja ei ole järjestetty riittävästi.
– Ilman apua potilaat menevät niin huonoon kuntoon, että heidät havahdutaan ottamaan sairaalaan vasta pakkotilanteessa.
Suomi on psykiatrisen hoidon takapajula.
Sairaanhoidon ulkoistaminen etenee
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys näyttää pintapuolisesti tekniseltä muutokselta. Siihen sisältyy kuitenkin nykykäytäntöön nähden kaksi periaatteellisesti merkittävää muutosta.
Tällä hetkellä vain virkasuhteessa olevalla lääkärillä on oikeus lähettää potilas pakolla, usein poliisin apua käyttäen, mielisairaalaan. Nyt oikeus annetaan myös terveyskeskusten keikkalääkäreille. Näin myös mielenterveyshoitoa ulkoistetaan.
Toinen lain uudistus murentaa lääkärin vaitiolovelvollisuutta. Lainuudistuksen jälkeen saa yksityislääkäri tai työpaikkalääkäri salassapitovelvollisuuden estämättä ilmiantaa terveyskeskukselle potilaansa, jonka epäilee olevan mielisairaalahoidon tarpeessa.
Hoidolle tärkeä luottamussuhde katoaa.
Vapaudenriistoa ilman oikeutta
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tästä voidaan painavin perustein poiketa erillisellä lailla, kuten mielenterveyslailla.
Toiminnanjohtaja Peltovuori toteaakin, että monissa maissa pakkohoitopäätös alistetaan tuomioistuimen ratkaistavaksi.
– Suomessa potilaalla on vain oikeus tehdä valitus hallinto-oikeudelle, kertoo Peltovuori. Valitusaika on ainoastaan kaksi viikkoa.
Käsiraudoissa sairaalaan tuotu potilas saattaa olla tilanteestaan niin järkyttynyt, ettei hän osaa laatia valitusta eikä ehdi hankkia avustajaa.
– Potilaan oikeusturva on lähes näennäinen, valittelee Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen.
– Pakkohoitoa koskevia päätöksiä voidaan tehdä jopa näkemättä potilasta ja puhumatta tämän kanssa.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Erkki Virtanen (vas.) kaipaakin mielenterveyslain kokonaisuudistusta, jolla potilaan oikeuksia parannettaisiin.
– Olisi turvattava se, että kukaan ei joudu perusteetta tahdosta riippumattomaan hoitoon, sanoo Virtanen.
Perustuslain takaama oikeus henkilökohtaiseen vapauteen tulisi hänen mielestään ulottaa mahdollisimman pitkälle koskemaan myös mielenterveyspotilaita.
Hoitojärjestelmä kaipaa remonttia
Suomessa joutuu vuosittain 30 000 ihmistä mielisairaalaan, missä kaikki yksityisyys riistetään pois. Sairaalassa tehdään Peltovuoren mukaan jopa itsemurhia.
– Samoin niitä tehdään välittömästi sairaalasta vapautumisen jälkeen. Kukaan ei tarkasta millainen tilanne kuntoutujaa odottaa kotona.
Karinen sanoo, että meidän järjestelmässämme on kaksi isoa asiaa, joihin tarvittaisiin täydellistä muutosta.
– Nyt ei mielenterveysongelmainen saa apua riittävän ajoissa, sillä avohoidon palveluja ei ole tarpeeksi. Toinen suuri ongelma on, että Suomessa käytetään liian paljon alistavaa pakkoa.
Koko psykososiaalista tukijärjestelmää pitäisi Karisen mukaan saattaa parantaa.
– Tulisi panostaa ennalta ehkäisevien palvelujen luomiseen. Terveydenhoidon rinnalla pitäisi sosiaalitoimen antaa tukea mielenterveysongelmia potevalle.
Tämä kaikki olisi saatava ennen kuin ollaan pakkohoidon edessä.
uutiskirje 
