Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat tiistaina, että työmarkkinajärjestöt pyrkivät yhteisymmärryksen löytämiseen työurien pidentämisestä ja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ennen seuraavien hallitusneuvottelujen alkamista. Arvioiden pohjalla ovat Jukka Rantalan ja Jukka Ahtelan tiistaina hallitukselle jättämien työryhmien selvitykset.
Rantalan raportissa arvioidaan kattavasti lukuisten eri vaihtoehtojen vaikutusta työurien pituuteen. Mukana ovat niin eläkeiän nostaminen kuin nykyisellään pitäminen. Työryhmä ei ryhtynyt suosittelemana mitään vaihtoehtoa, koska osapuolten näkemykset ovat todella kaukana toisistaan.
Tätä kuvastaa suhtautuminen vanhuuseläkkeen nostoon. EK:n lakiasianjohtaja Lasse Laatunen esitti jo syksyllä Kansan Uutisten Viikkolehdessä eläkeiän nostamista 65 tai 67 vuoteen sekä eläkeputken että osa-aikaeläkkeen lopettamista. Hän uudisti esityksensä maanantaina A-studiossa ja piti vanhuuseläkeiän nostamista välttämättömänä jo syksyllä.
”Nostolle ei perusteita”
SAK:n apulaisjohtajan Kaija Kallisen (vas.) mukaan Rantalan työryhmän raportti ei anna eläkeiän nostamiselle mitään perusteita.
– Siitä ei voi vetää missään tapauksessa Lasse Laatusen tekemiä johtopäätöksiä. Laatunen tekee nyt politiikkaa. Työryhmän raportti on hyvä selvitys jatkoa ajatellen, mutta eläkeiän nostamiseen siinä ei ole perusteita.
Kallisen mukaan todellinen kehitys voi olla arvioitua myönteisempää, toki riippuen työllisyyden kehityksestä.
– Kaikki paukut pitäisi nyt laittaa työkyvyttömyyden ehkäisyyn, ammattitaidon kehittämiseen ja säilyttämiseen sekä ihmisten hyvinvointiin työpaikoilla. Käydään nyt listaa läpi ja katsotaan mitä asioita voimme yhdessä löytää. Tässä on kyseessä iso kokonaisuus ja eläkeikä ei ole siinä keskiössä, painottaa Kallinen.
Yksimielisyyttä hyvinvoinnissa
Ahtelan työhyvinvointityöryhmän kolme jatkotyöryhmää valmistivat esityksensä yksimielisesti. Niissä on valmisteltu muutoksia sairaus- ja työterveydenhuoltolakeihin, joilla edistetään varhaista puuttumista työttömyyteen.
Työterveyshuollolla tulee esityksen mukaan olla vahvempi rooli työntekijän terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että pientyöpaikkojen ja yrittäjien mahdollisuuksia hankkia joustavasti työterveyshuollon palveluja tulisi lisätä.
Pitkittyvää työttömyyttä taas voitaisiin ehkäistä tehokkaammin, jos 90 päivän sairausloman jälkeen sairauspäivärahan maksamisen ehtona olisi työterveyshuollon lausunto.
Työttömät taas pyritään saamaan paremmin terveydenhuollon piiriin. Vastuu tästä annettaisiin TE-keskuksille.