Pirkanmaan Vasemmistonaisten järjestämässä kansainvälisen naistenpäivän tilaisuudessa on tarjolla kaikkea naisellista. Puhetta pitää Sinikka Torkkola, rentoutuksesta ja terveysasioista vastaavat Minna Minkkinen ja Emilia Lehtomäki. Heidän lisäkseen paikalla on muitakin paikallisia kansanedustajaehdokkaita.
Torkkolan kanssa kävimme ennakkoon tarkastamassa vaalihuoneen Telakan kakkoskerroksesta ja päädyimme pohtimaan naisten asemaan liittyviä myyttejä.
Havaitsimme, että myyteistä kuoriutuu usein se, mikä on suurimpana esteenä sukupuolten välisen tasa-arvon tiellä eli kulttuuriset rakenteet.
Naisen on tehtävä paljon miestä enemmän töitä päästäkseen eteenpäin.
Vahva nainen
Torkkola ottaa esimerkiksi puheen vahvoista naisista.
– Tätä puhetta tarvitaan, koska se sementoi ymmärrystämme naisten ja miesten luonnollisena pidetyistä paikoista
Naiset ovat luonnostaan jonkinlaisia, esimerkiksi villejä ja vapaita kun taas miehet ovat järkeviä ja jämäkkiä. Erojen ajatellaan Torkkolan mukaan johtuvan biologisesta sukupuolesta.
– Näinhän ei ole, vaan olemme kulttuuriyhteiskunnan tuotteita.
Meillä on kulttuurinen ymmärrys siitä, minkälaisia ovat ”oikeat” naiset ja miehet.
– Ja meitä kutsutaan näihin oikeisiin tai luonnollisiksi ymmärrettyihin rooleihin, vaikka yksilöinä naiset ja miehet voivat olla paljon muuta kuin nämä roolit määrävät.
Toisaalta vahva nainen on suomalaisessa keskustelussa sellainen, joka hoitaa perheen ja kodin. Nainen on kuin työhevonen. Tässä puheessa naisen mitaksi on Torkkolan mukaan asettunut mies.
Kiintiö on moukari
Seuraavaksi puheemme kääntyy sukupuolikiintiöihin, joilla Torkkolan mielestä huomio kiinnitetään sellaiseen asiaan, joka ei ole olennaista.
– Mutta me tarvitsemme niitä, koska rakenteet ovat niin tiukkoja, että niitä pitää murtaa väkivalloin.
Suomalaisella naisella on ollut äänioikeus jo liki sata vuotta ja nainen on vahvasti mukana työelämässä.
– Silti meillä on aloja, joilla naiset ja miehet eivät vielä ole tasa-arvoisia. Naisten on yhäkin vaikea päästä esimerkiksi johtaviin asemiin ja sen johtuu niistä rakenteista.
Mutta, Torkkola jatkaa, kiintiöllä myös kiinnitetään katse yksilöön, mikä on iso ongelma.
– Esimerkiksi naisten johtajuuteen liittyy myytti siitä, että naiset eivät luonnostaan halua johtajiksi.
Johtajuus
Torkkolan mukaan kyse on ennemminkin siitä, että naisia ei mitenkään tueta johtajuudessa.
– Järjestelmä ei yleensäkään tue naisia eteenpäin urallaan. Ja naisen on tehtävä paljon miestä enemmän töitä päästäkseen eteenpäin.
Tätä todisti myös Torkkolan Journalismin sukupuoli -tutkimusta varten tekemissä päätoimittajamiesten haastatteluissa.
– Kun toimituksessa on auki johtajan paikka, hakijoiden joukossa on heidän mukaansa monta keskinkertaista miestä, naisia pitää houkutella, että he lähtisivät kilpailemaan paikasta.
Tutkimuksen tulokset saavat Torkkolan heittämään ilmoille ajatuksen uutiskiintiöstä.
Nimittäin yhäkin naisia esiintyy uutisjournalismissa selvästi vähemmän sekä kuvissa että asiantuntijoina, vaikka uutisjournalismin tekijöistä jo puolet on naisia. Tässäkin kohden pitäisi siis moukaroida rakenteita. Auttaisikohan sukupuolten uutiskiintiöt?
Paluu piikomaan?
Sukupuolijärjestyksen mukaan hoiva kuuluu naisille. Torkkola kysyy, mitä tapahtuu naisten taistelulle palkkatasa-arvosta, kun julkiset hoivapalvelut rapautuvat ja hoiva-ammatit siirtyvät yhä enemmän yksityisille, kenties harmaan talouden puolelle ja toisaalta palkattomaksi vapaaehtoistyöksi ja omaishoidoksi.
Muuttuuko suuri osa naisten työstä taas palkattomaksi?
Näistä enemmän siis tiistaina Naisten vaalihuoneessa. Sitä ennen voi käydä ravintola Laternassa Pirkanmaan Nytkiksen järjestämässä vaalipaneelissa, jota juontaa toimittaja Maila-Katriina Tuominen. Vasemmistonaisten edustajana on Ulla-Leena Alppi. Ravintola Laternassa klo 17.30 alkaen.
Naisten huone tiistaina 8.3.klo 19-21 Telakan yläkerrassa, Tampereen Tullikamarin aukio 3.
lehti 