Suurin potti Tampereen elokuvajuhlilla Ruotsiin
Tampereen elokuvajuhlien 2011 pääpalkinnon Grand Prix’n (5 000e) voitti ruotsalaisen Ruben Östlundin fiktiivinen elokuva Händelse vid bank (Välikohtaus pankin luona, 2010). Se on humoristinen kertomus epäonnistuneesta pankkiryöstöstä.
Pääpalkinnon lisäksi Östlundin työ voitti saman kansainvälisen sarjan parhaan fiktiivisen elokuvan palkinnon (1 500e) ja myös kansainvälisen sarjan yleisöpalkinnon.
Göteborgilainen Ruben Östlund (s. 1974) on voittanut tällä 12-minuuttisella pankkiryöstöelokuvallaan lyhytelokuvien pääpalkinnon Berliinin elokuvajuhlilla 2010. Östlund on tehnyt elokuvia 1990-luvun alusta saakka. Hän on työskennellyt myös kuvaajana ja leikkaajana.
Ulkomaalaisten marjanpoiminta Suomessa nousi kärkeen
Parhaaksi kansainvälisen sarjan suomalaiselokuvaksi nousi Elina Talvensaaren Miten marjoja poimitaan. (2010) voittamalla parhaan dokumentin palkinnon (1 500e). Se kertoo kiistanalaisesta ulkomaalaisten marjanpoiminnasta Pohjois-Suomessa.
Poliittiseen kiistelyyn liittyvää elokuvaa tuomaristo kiitti ”hiljaisen epäsovun hedelmiä täynnä olevan maiseman muuttamisesta elokuvaksi, joka antaa arvokkuuden kaikille asiaan liittyville”.
Taideteollisessa korkeakoulussa (TaiK) kouluttautunut Elina Talvensaari (s. 1978) voitti marjanpoimintaelokuvallaan myös opiskelijapalkinnon, joka on festivaalimatkapaketti jollekin eurooppalaiselle elokuvafestivaalille.
Risto Jarva -palkinto Jan Ijäkselle
Arvostetun Risto Jarva -palkinnon voitti Jan Ijäs (s. 1975) elokuvallaan Sweet Movie (Makee leffa, 2010). Kokeellinen neljäminuuttinen Sweet Movie kommentoi hypnoottisella toistollaan tämän päivän yhteiskuntaa, erityisesti sen pornoistumista musiikkivideoiden alueella.
Tämän rahallisesti festivaalin suurimman palkinnon (10 000e) voittaneen elokuvan edessä tuomaristo sanoi menneensä polvilleen. Se väitti, että kateellisena he itse olisivat halunneet olla Sweet Movien tekijöitä.
Tuomaristo totesi ylisanoja pursuavassa lausunnossaan, että tekemällä elokuvan median välittämästä pornoistuneesta ihmiskuvasta Ijäs kommentoi sitä, ”mitä meiltä odotetaan ja vaaditaan niin yhteiskunnassa kuin ihmissuhteissakin”.
Kotimaisissa lyhytelokuvissa juhli animaatio
Kotimaisessa lyhytelokuvasarjassa (alle 30-minuuttiset) juhli animaatioelokuva. Lyhärisarjan pääpalkinnon (5 000e) voitti Jan Anderssonin (s. 1973) animaatio The Illustrated City (Kuvitettu kaupunki, 2010). Anderssonin viisiminuuttinen piirroselokuva kertoo kuvilla puhuvasta seinästä.
Tuomaristo esitti, että Anderssonin ”taidokkaasti tehty animaatio muuttaa yksinkertaisen idean kokonaiseksi tarinaksi kaupungista. Tapahtumasarjojen kautta näemme historian etenevän”.
Kotimaisten lyhärien erikoispalkinnon (1 500e) sai Elli Vuorisen animaatio Kielitiettyni (2010). Tuomaristo sanoi, että tämä neljäminuuttinen työ on ”upeasti tehty animaatio, jonka lämminhenkiset, humoristiset henkilöhahmot on piirretty hienosti”. Kielitiettyni voitti myös nuorisotuomariston pääpalkinnon.
Fiktiot olivat valttia pitkissä elokuvissa
Yli 30-minuuttisten kotimaisten elokuvien puolella juhli puolestaan fiktio. Pääpalkinnon (5 000e) voitti Juho Kuosmasen (s. 1979) ohjaama Taulukauppiaat (2010). Kuosmasen 58-minuuttinen fiktiivinen elokuva kertoo kolmesta Suomi-desperadosta, jotka yrittävät selviytyvä yli joulun pyhistä.
Pitkien kotimaisten erikoispalkinnon (1 500e) sai Elias Koskimiehen fiktio Päivät kuin unta (2010). Siinä drag queenit kaappaavat homofobisia lausuntoja jakelevan poliitikon raskaana olevan vaimon.
Tuomaristo sanoi, että tämä 46-minuuttinen Koskimiehen ”tärkeää poliittista teemaa kantava rohkea ja vahva elokuva yhdistää tragedian ja komedian räjähtäväksi sekoitukseksi”.
Kotimaisen kilpailun yleisöpalkinnon voitti suomalaisten maalaisemäntien elämästä toisen maailmansodan aikana kertova Elina Kivihalmeen 78-minuuttinen dokumentti Tuntematon emäntä (2011).
uutiskirje 
