Julkaistu Kansan Uutisissa 19.9.2001
Osama bin Laden pysyy yhä pääepäiltynä Yhdysvaltain terrori-iskuista. Tämän vahvisti maanantaina Britannian puolustusministeri Jack Straw, joka viittasi maan omiin tiedustelutietoihin. Myös useiden muiden länsimaisten tiedustelupalvelujen kerrotaan osoittavan samaan suuntaan.Bin Ladenista liikkuu nyt niin paljon keskenään ristiriitaista tietoa, että hänen rooliaan on yhtä helppo liioitella kuin vähätelläkin. Viranomaisten julkisuuteen päästämiin tietoihin voi liittyä tarkoitushakuisuutta, ja tiedotusvälineiden omiin löytöihin sensaatiohakuisuutta.
Tiedustelupalvelujen omissa tiedoissa täytyy olla selviä aukkoja, koska terrori-iskuja ei osattu ennakoida – tai varoituksista ei piitattu tarpeeksi.
Bin Laden on liitetty niin moniin 90-luvun terroritekoihin, että hän tuskin on ehtinyt olla kaikessa mukana. Uskottavalta tuntuu, että ääri-islamilaiset terrorijärjestöt ovat löyhästi verkostoituneet, ja bin Ladenin al-Qaeda on verkon yksi osa.
Bin Laden on ollut ”terrorismiyliopiston rehtori”: hänen koulutusleiriensä kautta on kulkenut tuhansia miehiä, jotka eivät kaikki ole bin Ladenin hierarkisessa käskyvallassa.
Viime viikon terrori-iskut vaativat joka tapauksessa keskitetyn suunnittelun ja johdon. Jos sitä ei tehnyt bin Laden, sen teki joku muu.
Stingereitä
ja sariinia
Yhdysvaltain kongressi sai viime viikolla tutkimusyksikkönsä kirjoittaman raportin bin Ladenin organisaatiosta. Raportti oli laadittu ennen tiistain iskuja.
Raportin mukaan al-Qaeda toimii 34 maassa. Euroopan maista mainittiin ainoastaan Britannia. Esim. Saksa, jossa nyt on tehty pidätyksiä, ei ollut mukana. Viikonvaihteessa Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld nostikin arvion 60 maahan.
Kongressin raportin mukaan Afganistanissa on jäljellä vielä satoja olalta ammuttavia ilmatorjuntaohjuksia, joista osa voi olla bin Ladenin käytössä. Kyse on Stingereistä, joita Yhdysvallat 1980-luvulla toimitti Neuvostoliittoa vastaan sotineille afgaanisisseille.
Raportin mukaan al-Qaeda on tehnyt kokeita kemiallisilla aseilla ja yrittänyt luultavasti hankkia myös ydinasemateriaaleja. Brittilehtien mukaan myös Britannian tiedustelupalvelu MI6 uskoo, että bin Ladenilla saattaa jo olla joukkotuhoaseita. Tämä oli niiden mukaan taustana Tony Blairin varoitukselle parlamentin hätäistunnossa.
Al-Qaedasta loikannut Jamal al-Fadl on kertonut FBI:lle olleensa mukana hankkeessa, jossa yritettiin hankkia eteläafrikkalaista rikastettua uraania Sudanin kautta. Israelilaisiin tiedustelutietoihin viitaten on väitetty al-Qaedan yrittäneen hankkia Kazakstanista pienoisydinpommin, ns. salkkupommin.
Todellisempana uhkana pidetään kuitenkin kemiallisia ja biologisia aseita. Sensaatiomaisin on The Sunday Times -lehden väite, jonka mukaan bin Ladenin rahoittamat terroristit suunnittelivat viime helmikuussa iskevänsä sariinikaasulla europarlamenttiin Strasbourgissa. Saksan poliisi sai lehden mukaan estettyä hankkeen.
Kukin tiesi vain
osan tehtävästä
Bin Ladenin verkostojen rakenteista ja toimintatavoista on tullut julkisuuteen tietoa myös useista Yhdysvalloissa käydyistä terroristioikeudenkäynneistä. Niiden mukaan erillisillä ryhmillä on omat projektinsa, ja tarvittaessa uusi ryhmä korvaa tehtävässään epäonnistuneen tai tuhoutuneen ryhmän.
Algerialainen Ahmed Ressam, joka sai tuomion suunnitelmasta räjäyttää Los Angelesin lentoasema tammikuussa 2000, kertoi että hänen solussaan oli viisi henkilöä. Kukin heistä tiesi vain sen verran, mikä oli tarpeen oman tehtävänsä kannalta.
Vuoden 1998 lähetystöiskuista syytetty Mohammed al-Owhali puolestaan kertoi, että ryhmissä oli neljä osastoa: tiedustelu, hallinto, suunnittelu ja toimeenpano. Tiedusteluosaston johtaja johti koko ryhmää.
Al-Qaedan rakenne tekee vaikeaksi soluttaa sitä. Organisaatio käyttää toisaalta modernia teknologiaa (satelliittipuhelimia, internet-tilejä ja peiteyhtiöitä), toisaalta yksinkertaisia menetelmiä ja välineitä (kuriirit, varastetut luottokortit).
Osaman koulutusleireillä on ollut radikaaleja islamisteja useista maista, myös Euroopasta ja muualta arabimaiden ulkopuolelta.
Eri lähteiden mukaan al-Qaeda on toiminut löyhässä yhteistyössä useiden muiden ääri-islamististen järjestöjen kanssa. Ne ovat saattaneet toteuttaa ”operaatioita” myös siten, että jollakin järjestöllä on ollut vastuu jostakin osatehtävästä.
Ristiriitaista
tietoa rahoista
Aivan vakavasti otettavat tahot ovat kuitenkin väittäneet, että bin Ladenin roolia on liioiteltu: hänen viestiyhteytensä olisivat nykyään todella niin rajoitetut (Yhdysvallat esim. pystyy kuuntelemaan hänen satelliittipuhelujaan), ettei hän olisi voinut hoitaa viime viikon terrori-iskujen johtamista.
Bin Ladenin roolina olisi näin ollut terroristien kouluttaminen, inspirointi ja motivointi, ehkä myöskin alkuperäinen tehtävänasettelu.
Hyvin erilaisia näkemyksiä vallitsee bin Ladenin käytössä olevista rahavaroista. Yleisin arvio puhuu kahden miljardin markan sukuperinnöstä. Toisten tietojen mukaan bin Ladenin Saudi-Arabiassa olevat perintörahat olisi kuitenkin jäädytetty jo vuosia sitten, ja Osamalla olisi käytössään vain joitakin miljoonia.
Useimpien lähteiden mukaan bin Ladenin uskotaan saaneen 1980-luvulla rahoitusta myös Yhdysvaltain CIA:lta. Toiset taas ovat väittäneet, ettei bin Laden kuulunut CIA:n rahoittamiin sissijohtajiin.
Monet katsovat, ettei sukuperinnöllä enää ole merkitystä: bin Ladenille tulee rahaa sekä varakkailta radikaalimuslimeilta että radikaalien moskeijoiden keräämistä kolehdeista. Varoja tulee myös verkostoituneilta ääri-islamistisilta järjestöiltä.
Afganistanin laajaa huumekauppaa on pidetty yhtenä bin Ladenin tulonlähteenä.
Onkin väitetty, että bin Ladenilla on käytettävissään enemmän rahaa kuin monen kehitysmaan hallituksella.
Arabikumia ja
valuuttakauppaa
Oma lukunsa ovat bin Ladenin kytkennät liikemaailmaan. Bin Ladenin epäillään välikäsien ja peiteyhtiöiden kautta liikuttelevan huomattavaa sijoitussalkkua.
Bin Ladenin verkostoista kirjan ”The New Jackals” kirjoittaneen Simon Reeven mukaan jokaisesta myydystä amerikkalaisesta virvoitusjuomasta saattaa kilahtaa ropo myös Osaman taistelukassaan. Virvoitusjuomissa – kuten myös kosmetiikassa – käytetään arabikumia. Siitä huomattava osa tuotetaan sudanilaisessa tehtaassa, josta bin Laden on ainakin omistanut huomattavan osan.
Reeven mukaan bin Laden lienee ansainnut pelkästään arabikumilla satoja miljoonia markkoja. Bin Ladenin on väitetty olevan mukana myös valuuttakeinottelussa sekä useissa yhtiöissä mm. Kyproksessa, Tunisiassa ja Sveitsissä. Esim. Sveitsin viranomaiset tutkivat parhaillaan Al Taqva -nimistä investointipankkia Luganossa.
Italiassa epäillään bin Ladenin käyttäneen välittäjänään milanolaista meklariliikettä.
Aiemmin mainitun Jamal al-Fadlin mukaan Osaman asiaa palvelee globaali pankkitilien verkosto. Hänen mukaansa yksi osallisista on ollut Lontoon Barclays.
Yhdysvalloille lienee kiusallista, että useat tärkeät bin Ladenin rahoituskanavat näyttävät johtavan länsimielisiin arabimaihin kuten Egyptiin, Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntien liittoon. Kaksi jälkimmäistä ovat Pakistanin ohella myös ainoat Afganistanin Taleban-hallinnon tunnustaneet maat.
uutiskirje 
