KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kehitysapua suomalaisille

Tuula-Liina Varis
9.5.2011 12.30
Fediverse-instanssi:

Vastauksessaan hallitustunnustelijalle demaritkin näyttävät puolustavan kehitysavun supistamista. Ei tunnu hyvältä.

Hartaasti toivon, että mahdolliset leikkaukset eivät koskisi ainakaan niitä määrärahoja, joista ulkoministeriö tukee kehitysyhteistyön palvelukeskusta Kepaa ja sen julkaisemaa Maailman Kuvalehteä. Julkaisu tarjoaa 11 vuosittaisessa numerossaan nimittäin niin tuhdin paketin relevanttia tietoa maailmasta ja sen tilasta, että se on parasta kehitysapua, mitä valtiovalta voi omaan itseriittoiseen kyhjötykseensä umpioituneille kansalaisilleen tarjota. Lehti on runsas ja hyvin toimitettu ja niin upeasti kuvitettu, että heikosti sisälukutaitoiset ja muut lehdenlukuun tottumattomat hakkaraisetkin voivat siitä nauttia.

Lehti – aiemmalta nimeltään Kumppani – on tullut minulle vuosia. Se on halpa: vuosikerta vain 29 euroa, irtonumero vitosen. En yhtään tiedä, miten muuten kuin tilauksilla ja irtonumeromyynnillä lehteä levitetään. Mutta nyt vaalien jälkeen tulin sitä ajatelleeksi. Olenko koskaan törmännyt Maailman Kuvalehteen esimerkiksi terveys- tai lääkärikeskusten odotustiloissa? En ainakaan muista. Kirjastojen lukusaleissa? En muista sitäkään. Olenko nähnyt sitä poliklinikoilla, kampaajalla, virastojen auloissa? En taatusti. Luetaanko sitä peruskouluissa kansalaistaidon tunneilla tai lukioissa, tilataanko sitä niihin harveneviin koulukirjastoihin, joita vielä on olemassa? Epäilen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suomen henkinen tila osoittaa nyt niin hälyttäviä regression merkkejä, että sivistyksellinen kehitysapu tulisi kansalaisille tosi tarpeeseen. Julkisin varoin rahoitetusta lehdestä on hyvä alkaa. Maailman Kuvalehteä voisi lähettää ilmaiseksi ainakin kirjastoihin ja kouluihin sekä erilaisiin julkisen palvelun paikkoihin. Jos päättää saisin, kansanedustajille lähettäisin jokaiselle ihan oman kappaleen. Onhan synti ja häpeä, että maan korkeimmassa päättävässä elimessä istuu ihmisiä, jotka eivät tunnu tietävän isänmaan ulkopuolisen maailman todellisuudesta tuon taivaallista. Joutuvat päätöksenteossa suunnistamaan vain omien ennakkoluulojensa varassa, raukat.

Sanomalehtien Liitto on kysellyt, ja sanomalehtien päätoimittajat ja toimituspäälliköt ovat vastanneet: sananvapaus voi Suomessa hyvin. 96 prosenttia vastanneista antoi sananvapaudelle arvosanaksi vähintään kahdeksan. Kiittävän antoi 46 prosenttia.

Vastaajien mielestä ketään ei vainota mielipiteidensä vuoksi, ja yhteiskuntakeskustelu on avointa.

Jos jotain sananvapauden esteitä on, ne päällikkötoimittajien mielestä liittyvät viranomaisten hidasteluun tiedon levittämisessä, tiedon pimittämiseen ja tiedonhankinnan vaikeuttamiseen. Myös yritysten liikesalaisuudet ja pörssisäännösten taakse kätkeytyminen aiheuttavat hankaluuksia.

Kysely vahvistaa näkemystä, joka tiedotusvälineiden piirissä työskentelevillä sananvapaudesta yleisesti on: sananvapaus on tiedotusvälineiden ja journalistien sananvapautta. Kansalaisten sananvapaus ei siihen kuulu. Mitä suurempi ja mahtavampi tiedotusväline, sitä tarkemmin se asettaa rajat kansalaisen sananvapaudelle, on kysymys sitten mielipidekirjoituksesta tai haastattelusta. Vastineoikeus sallitaan tiukasti lain edellyttämissä rajoissa.

Kansa purkaa tuntojaan netissä. Ilmiö on sen laatuinen, että sanan- tai mielipiteen vapaudesta puhuminen olisi sen yhteydessä irvokasta.

Journalistiselta kannalta katsoenkin sananvapaus voi meillä kaikkea muuta kuin hyvin. Lieneekö missään läntisessä maassa media niin keskitettyä kuin Suomessa, jossa on vain yksi valtakunnallinen sanomalehti? Maakunnissa ”hesarimaista” valtaa käyttävät levikkialueen valtalehdet, joilla ei juuri varteenotettavia kilpailijoita ole. Sananvapaudenkin kannalta onnetonta kehitystä ovat olleet Väli-Suomen lehtien tapaiset liittymät, jotka synergiaetujen nimessä julkaisevat niin paljon yhteistä aineistoa ja ovat taittoaan myöten niin samankaltaisia, ettei niitä erota toisistaan muu kuin etusivun nimilogo. Kulttuurikritiikki on kaventunut: ennen julkaistiin teoksesta viisi eri arvostelua viidessä lehdessä, nyt yksi ja sama viisi kertaa.

Monipuoluedemokratiaan olennaisesti kuuluva puoluelehdistö näivettyy näivettymistään. Se kertoo paljonkin sekä demokratian että sananvapauden tilasta. Vuosikymmeniä olen ihmetellyt esimerkiksi sitä lyhytnäköisyyttä, millä työväenpuolueet ovat antaneet aikoinaan niin kukoistavan lehdistönsä kuihtua. Maakunnalliset työväenlehdet on nitistetty melkein olemattomiin ja vielä hengissä sinnittelevät voivat hyvin huonosti. Myös ammattiyhdistysliikkeellä olisi ollut etsikkoaikansa sanan- ja mielipiteenvapauden viljelijänä. Monet esimerkiksi SAK:n piirissä ajoivat innokkaasti yhteisen, vaikutusvaltaisen lehden perustamista, mutta liittojen päättävissä elimissä pidettiin parempana pienten jäsenlehtien julkaisemista.

Ja nyt ovat niin työväen- kuin ay-liikkeenkin etsikkoajat ohi, vai ovatko? Sietäisikö asiaa vieläkin tutkia?

Suomalaisen sananvapauden tila voidaan todellakin nähdä hyvänä vain päällikkötoimittajien työpöydän takaa. Jo toimitusten suoritusportaassa näkemys voisi olla vähemmän auvoisa.

Viime viikolla loppui Pohjois-Karjalassa maineikkaan ja perinteikkään maakuntalehden Karjalan Maan elämä. Se oli viimeinen keskustan maakuntalehdistä.

Demarien Viikko Pohjois-Karjala sinnittelee vielä yksipäiväisenä, viimeinen lajissaan sekin.

Tiedonvälityksen keskittyminen ja tiedotusvälineiden samanlaistuminen ovat ennemminkin kehitysmaistumisen kuin demokratian ja vahvan kansalaisyhteiskunnan merkki. Sivistyäkseen, osatakseen valita, oppiakseen kriittisyyttä ja medialukutaitoa, kansalainen tarvitsee ”kehitysapua”: keskenään ristiriitaista, erilaisista yhteiskunnallisista näkökulmista jaettua tietoa. Hän tarvitsee sitä myös oppiakseen käyttämään omaa sananvapauttaan eikä vain purkamaan turhautuneisuuttaan ja vihaansa.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset