”Tämä on varmaa: viimeiset kolme ydinvoimalaa suljetaan viimeistään vuonna 2022. Ei ole mitään varaumaa päätöksen uudelleen harkitsemiseksi.” Näin sanoi Saksan ympäristöministeri Norbert Röttgen maanantaina, kun hallitus oli esittänyt odotetut linjauksensa ydinvoimasta.
Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta paljon pitäisi tapahtua, että Röttgen joutuisi sanansa syömään.
Ydinvoiman vastustus on Saksassa ollut voimakasta jo ennen maaliskuista Fukushiman onnettomuuttakin. Vuosi 2022 on jo niin lähellä, ettei Fukushima pääse siihen mennessä unohtumaan. Vertailukohteeksi voi ottaa sen, miten kauan Tshernobylin vuoden 1986 onnettomuus on vaikuttanut.
Toiseksi on vaikea kuvitella, että mikään hallituskoalitio lähtisi enää toistamaan liittokansleri Angela Merkelin poukkoilua. Merkelin hallitus vesitti viime syksynä aiemman sosialidemokraattien ja vihreiden hallituksen päätöksen ydinvoimasta luopumisesta, mutta joutui kääntämään kelkkansa Fukushiman jälkeen.
Merkelin hallitus päätti lokakuussa, että maan ydinvoimaloiden käyttöikää jatketaan keskimäärin 12 vuodella aiemmin suunniteltua pitempään. Viimeinen Saksan 17 ydinvoimalasta olisi siis suljettu vasta vuonna 2035.
Välivaiheillakin on
nyt aikataulu
Merkelin hallituksen nyt esittämä aikataulu on jopa tiukempi kuin aiemman hallituksen päätös sulkea viimeinen ydinvoimala vuonna 2021. Tämä siksi, että nyt myös välivaiheet on aikataulutettu.
Ensinnäkin nyt suljettuina olevia kahdeksaa voimalaa ei enää käynnistetä uudelleen. Yksi näistä vanhimpaan päähän kuuluvasta voimalasta pidetään kuitenkin reservissä vuoteen 2013 saakka.
Kuusi voimalaa suljetaan vuoteen 2021 mennessä. Viimeiset kolme voimalaa suljetaan viimeistään 2022. Ne ovat Saksan voimaloista uusimmat.
Päätös on toistaiseksi vasta hallituksen esitys, joka on vielä hyväksyttävä parlamentissa. Esityksen läpimeno on kuitenkin varmaa, koska hallitus konsultoi sosialidemokraatteja ja vihreitä jo ennen ehdotuksensa julkistamista.
Teollisuus olisi halunnut
muutaman vuoden lisää
Itse asiassa nyt tehdyn päätöksen haarukka ei enää ole hirveän suuri edes energiateollisuuden toiveiden kanssa. Saksan suurin ydinvoimayhtiö RWE olisi halunnut pitää ydinvoiman käytössä vuoteen 2025 saakka.
Haarukkaa kuitenkin kasvattaa se, että yhtiöt – RWE:n ohella Saksassa ydinvoimaa tuottavat E.ON, Vattenfall ja EnBW – olisivat halunneet pitää mahdollisimman monta voimalaa käynnissä loppuun saakka.
Yhtiöt ovat aiemmin uhanneet oikeudellisilla toimilla hallitusta. Ne eivät vielä maanantaina ilmoittaneet aikeistaan.
Tuleeko tilalle säästöä,
uusiutuvaa vai ruskohiiltä
Saksassa tuotettiin ennen maaliskuuta 23 prosenttia energiasta ydinvoimalla. Hallituksen on pelätty korvaavan tämän ainakin lyhyellä aikavälillä lisäämällä fossiilisten polttoaineiden, erityisesti ruskohiilen käyttöä.
Tämä taas löisi korvalle toista ympäristötavoitetta, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Merkelin hallitus tyynnytteli pelkoja maanantaina ilmoittamalla, että energian kokonaiskulutusta pyritään vähentämään 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
Lisäksi hallitus aikoo nostaa uusiutuvan energian tavoitetasoksi 35 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämä ylittää selvästi Euroopan unionin tavoitteen 20 prosenttia.
Tavoitteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 40 prosentilla samaan aikarajaan mennessä Saksa pitää ennallaan.
uutiskirje 
