Etniset syrjintätapaukset kuuluvat vähemmistövaltuutetulle. Kotimaisten vähemmistöjen lisäksi toimisto hoitaa myös ulkomaalaisten syrjintätapaukset, jos syrjintä koskee etnistä alkuperää.
Työtä yritetään järkeistää siten, että eri puolille Suomea on perustettu EU:n tuella neuvontapisteitä, joiden puoleen syrjintää epäilevät voivat kääntyä. Neuvontapisteet myös ohjeistavat viranomaisia ja järjestöjä tunnistamaan syrjinnän.
– Neuvontapisteille kuuluvat etnisen syrjinnän lisäksi kaikki muutkin syrjintätapaukset, olipa kyseessä ikä, vammaisuus, vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai jokin vastaava, kertoo projektipäällikkö Päivi Okuogeme vähemmistövaltuutetun toimistosta.
– Jos tapaukseen liittyy etnistä syrjintää, neuvontapisteet osaavat tuoda asian vähemmistövaltuutetun käsiteltäväksi.
Okuogeme kertoo, että neuvontapisteet myös seuraavat ja tutkivat, esiintyykö esimerkiksi kouluissa tai joillain asuntoalueilla syrjintää.
Neuvontapisteitä on muun muassa rikosuhriverkoston toimipisteissä. Kotkan alueella viisi kuntaa ovat perustaneet yhteisen seudullisen neuvontapisteen. Kokeilu päättyy marraskuun lopussa. Sen jälkeen päätetään, kuinka toiminta vakinaistetaan.
Rikosuhriverkoston toimipisteet löytyvät sivustosta www.riku.fi.
uutiskirje 
