KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Museosta löytyy ja resiinalla pääsee

Veturihallin seiniltä löytyy asiallisia varoituskylttejä.

Veturihallin seiniltä löytyy asiallisia varoituskylttejä. Kuva: Lauri Hannus

Minkiön asemalta on mahdollista lähteä lihas- tai höyryvoimalla tutustumaan lähiympäristöön.

Anni-Helena Leppälä
22.7.2011 6.35

Resiinakuumeen iskiessä yksi vaihtoehto on suunnata Lounais-Hämeeseen, Jokioisille. Tarkemmin Minkiön asemalle, joka sijaitsee kapearaiteisen museoradan keskipisteessä. Kesäviikonloppuisin Minkiöön pääsee Humppilan asemalta museojunan kyydissä.

Yhden kesäisen perjantain rataa risteilivät myös toimittaja ja kuvaaja.

Resinointi kauniissa Hämeessä virkistää niin hartialihaksia kuin estetiikan kaipuista mieltäkin. Rauhallisella radalla ei ole kiire minnekään, kunhan muistaa olla tarkkana tasoristeyksissä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Höyryvetureita saa lämmittää keskimäärin viisitoista tuntia.

Ennen resinoimaan lähtöä saimme kuulla, että reilut kahdeksankymmentä kiloa painavan resiinan saa kulkemaan noin 25 kilometriä tunnissa, jos ihan tosissaan pumppaa. Olihan sitä testattava. Ilman seiniä vauhti tuntuu yllättävän kovalta ja kyyti jopa hieman epävakaalta. Mitä kovempaan vauhtiin resiinan pumppasi, sitä huimaavammaksi kasvoi laitteen tärinä. Etenkin selkä menosuuntaan pumppaajan paikka muuttui todelliseksi pelkääjän paikaksi. Ongelma kuitenkin haihtui vuoroa vaihtamalla ja eväitä syömällä.

Työleiri raiteilla

Matka katkesi, kun keskellä raiteita seisoi punavihreä juna. Veturin toisella puolen paiskittiin töitä, niin että kalke vain kuului. Olimme osuneet keskelle monikansallista nuorisoleiriä, jossa päivän ohjelmaan kuului ratapölkkyjen vaihdon opettelu.

Ensimmäistä kertaa Minkiössä järjestetylle kaksiviikkoiselle työleirille osallistui viisitoista nuorta kahdeksasta eri maasta.

– Täällä he pääsevät kokeilemaan aivan uusia asioita. Nyt he vaihtavat ratapölkkyjä, mutta olemme tässä kahden viikon aikana pyrkineet tekemään erilaisia juttuja. On maalattu kaksi vaunua ja yksi asemarakennus, raivattu vesakkoa radan varrelta, vaihdettu pölkkyjä, korjattu siltarumpua ja pilkottu puita, kertoo Museorautatieyhdistyksen puheenjohtaja Marko Laine.

Nyt vaihdettavat pölkyt kestävät seuraavat neljäkymmentä vuotta, Minkiö-Humppila -rataa uudelleen rakennettaessa 1992 rahat olivat kuitenkin niin tiukoilla, että maahan iskettiin vanhoja VR:n pölkkyjä, jotka alkavat nyt tulla käyttöikänsä päähän.

Kuivina pölkyt ovat neljänkymmenen kilon painoisia, märkänä niiden paino jopa kaksinkertaistuu. Ammattilaiset vaihtavat kaksi pölkkyä tunnissa, leiriläisten pitäisi siis saada vaihdetuksi viitisenkymmentä pölkkyä.

– He ovat kuitenkin ensikertalaisia, niin otamme rennommin. Tavoitteeksi laitettiin viisitoista pölkkyä puolen päivän aikana. Tämän pitää kuitenkin olla hauska kokemus, eikä orjatyöleiri, Laine sanoo.

Yhteensä Forssa-Humppila radalla on 20 000 ratapölkkyä.

Saunojia kaukomailta

– Meillä on ollut hirveän hauskaa, joka ilta sauna on lämminnyt ja on grillattu. Osa leiriläisistä peittoaa suomalaiset saunoessaan jopa puolitoista tuntia putkeen.

Vapaapäivinä Etelä-Koreasta, Venäjältä, Puolasta, Tshekistä, Belgiasta, Ranskasta, Monte Negrosta ja Turkista kotoisin olevat leiriläiset ovat käyneet muun muassa Turussa, Torosuon kansallispuistossa ja Tammelan Saaren kansallispuistossa katsomassa kansallismaisemaa.

Ruokapalkalla leireilevät nuoret tuovat Museorautatieyhdistykselle toivottua talkootyövoimaa.

– Meidän suurin ongelma on se, ettei ole tarpeeksi aktiivisia tekijöitä verrattuna työn määrään.

Yhdistyksen huollettavina ovat veturit, vaunut, rata ja rakennukset.

– Se on aika iso tontti, jota täytyy yrittää pitää kunnossa, Laine toteaa.

Jokioisten Museorautatieyhdistys viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlaa. Yhdistyksessä on noin 820 jäsentä, mutta aktiiveja vain kolmisenkymmentä, eivätkä hekään koskaan yhtä aikaa paikalla.

Laine itse viettää kesälomaansa ohjaten nuorten leiriä, raiteita korjaillen ja muita välttämättömiä ulkotöitä tehden.

– Tämä on harrastus, täällä kaikki työ tehdään talkootöinä. Yksi syy tähän yhdistystoimintaan on yleinen sosiaalisuus, kun on samanhenkisiä rautateistä tai vanhoista perinnejutuista kiinnostuneita ihmisiä, niin ilmapiiri on mukava. Edes suunnaton työmäärä ei jaksa masentaa.

Herra Rosenlewin vaunu

Puolen tunnin seisahduksen jälkeen takaisin resinoiminen tuntui yllättävän rankalta. Toisaalta taitoimme matkan huomattavasti nopeammin. Lisää haastetta toi kärryn ainoan jarrun jääminen selkä menosuuntaan olevan pumppaajan jalan alle. Tasoristeysten tarkkailu sai yhä erikoisempia piirteitä. Rauhallinen miljöö tuudittaa helposti kuvitelmaan, ettei risteyksissä ole todellista vaaraa.

Rauhallisempaa ajanvietettä haluavat voivat Minkiössä tutustua asemapäällikön rakennukseen vuodelta 1898. Sieltä löytyvät muun muassa vanha puhelin, leimauslaite ja erilaisia työasuja.

Minkiön asemalle kulki vuoteen 1954 henkilöliikenne ja 1974 asti tavaraliikenne. Tavaraliikenteen loputtua rata Forssasta Jokioisiin purettiin ja vuotta myöhemmin myös osuus Minkiöltä Humppilaan. Vuonna 1978 liikenne jatkui jäljelle jääneellä kuuden kilometrin ratapätkällä.

Alkujaan rata tehtiin kapearaiteiseksi, koska haluttiin säästää kustannuksissa. Minkiön radan raideleveys on 750 millimetriä, kun se VR:llä on 1500 millimetriä.

Asemapihalla seisoo muun muassa punainen vaunu, jonka kyljessä on R-kirjan ja kruunu.

– Tämä on Herra Rosenlewin vaunu, hänellä oli Harvialassa maita ja mantuja. Tällä vaunulla hän lähti yhdessä Mannerheimin kanssa metsälle. Eivät he jaksaneet metsään lähteä, vaan ampuivat vaunun takasillalta hirviä, metsoja, teeriä ja kaikkea mikä liikkui, kertoo opas Katariina Ketoja.

– Siis eläimiä, hän tarkentaa.

Rosenlewin vaunu on hyvin varusteltu, puisissa penkeissä on koristelua ja ne ovat normaaleihin junavaunuihin verraten väärinpäin. Lisäksi vaunusta löytyy kamiina.

– Eiväthän herrat Rosenlew ja Mannerheim kylmässä halunneet olla kun syksyllä lähtivät ampumaan, Ketoja nauraa.

Hallillinen vetureita

Veturihallista löytyy jokaisen junaharrastajan taivas. Vanhoja kapearaidevetureita on tuotu eripuolilta maailmaa. Muista museoista eroten Minkiön junat ovat pääosin käyttökelpoisia. Höyryvetureita saa tosin lämmittää keskimäärin viisitoista tuntia, joten aivan päähänpistona niillä ei liikkeelle lähdetä.

Hallista löytyy muun muassa Valmetin veturi, jonka kaltaisia Suomi rakensi sotakorvaukseksi Neuvostoliitolle. Lisäksi hallissa on myös Tampereen Konepajalla ensimmäinen itsenäisessä Suomessa valmistunut veturi.

Ainakin heinä-elokuun vaihteessa on mahdollista päästä myös höyryjunan kyytiin, kun Minkiön höyryfestivaali kerää kasaan erilaisia höyrykoneita, laitteita ja vempaimia.

Resiinan taas voi vuokrata koska tahansa. Testaamamme malli oli valmistettu Virossa 2009, mutta käytössä on myös viime vuosisadan alkupuolelta oleva puinen resiina, jolla pääsee jopa 35 kilometriä tunnissa.

– Täällä on sitten nolla promilleraja, että hiprakassa ei tulla, Ketoja huomauttaa.

Vanhin museosta löytyvä resiina on vuodelta 1898, kahden hengen käsiresiinassa on istuttu pumpattaessa, joten sitä on sopinut käyttää hienojen naistenkin.

Lystikkäimmiltä näyttävät kuitenkin mopo- ja polkuresiinat. Vuoden 1970 kirkkaan oranssi moporesiina muistuttaa aivan pappatunturia, aikoinaan sillä kuitenkin on tarkastettu raiteiden kuntoa. Polkuresiina taas toimii kuten potkulauta, joskin matkan teko saattaa olla hivenen raskaampaa.

Uudelleen rakentamista

Vuonna 2002 Minkiön asema-alueelle valmistui korjaamo, joka takasi inhimilliset työolosuhteet talkooväelle. Nyt työn alla on Helsingissä Hietalahden laivatelakalla 1911 valmistuneen junavaunun korjaus.

– Tämä oli reilut kolmekymmentä vuotta muistomerkkinä Karkkilan linja-autoasemalla. Korjaamon valmistuttua otimme tämän täyskorjaukseen. Vaunua on rakennettu kahdeksan vuotta, ensi kevääseen mennessä yritetään saada valmiiksi ja museoliikenteeseen, Marko Laine kertoo.

Käytännössä vanha kori on purettu pois ja uusi on rakennettu tilalle.

– Kaikki tukitolpat olivat mädäntyneet alapäästään, kun vesi oli siellä hautunut. Suurin piirtein kaikki joudutaan rakentamaan uusiksi.

Jotain on opittukin, sillä uuteen runkoon valmistetaan reiät kosteuden haihtumista varten ja penkeistä tehdään irrotettavat, jotta ne voidaan siirtää talviksi sisätiloihin.

Korjaamollakin kaikki tehdään talkootyönä. Yhdistyksen jäsenet eivät ole puu- tai metallialan mestareita, mutta kaikki oppivat tehdessä.

– Monta kertaa saattaa tulla yksi tai kaksi susikappaletta, kunnes onnistuu. Kun tarpeeksi monta kertaa toistaa, niin kyllä siinä sitten tyhmempikin onnistuu, Laine nauraa.

Uudelleen rakentamista Laine pitää palkitsevana työnä.

Resinointia seuranneena aamuna oli hieman pettymystä ilmassa. Ainoat yhtään kipeät paikat löytyivät kämmenistä. Ensi kerralla pidempi matka ja kovempi vauhti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Petteri Orpo.

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

Pandemian päätyttyä ihmisten toistensa kanssa viettämä aika ei palautunut ennalleen vaan jatkoi laskua.

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

Reilu enemmistö suomalaisita purkaisi pääministeri Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamia leikkauksia.

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

Nuorisotyöttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

Uusimmat

Petteri Orpo.

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Pandemian päätyttyä ihmisten toistensa kanssa viettämä aika ei palautunut ennalleen vaan jatkoi laskua.

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

Reilu enemmistö suomalaisita purkaisi pääministeri Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamia leikkauksia.

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

PAM: Alipalkkaus on varkautta – kohteena siivoojat, hoitajat, rakennustyöntekijät ja lukuisat muut

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

28.08.2025

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

28.08.2025

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025

Susijengi puristi pakkovoiton Ruotsista

27.08.2025

Kuusi vuotta riittää – Minna Minkkinen vetäytyy puoluejohdosta

27.08.2025

PAM: Alipalkkaus on varkautta – kohteena siivoojat, hoitajat, rakennustyöntekijät ja lukuisat muut

27.08.2025

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

27.08.2025

Orpon hallitus lahjoo rikkaita ystäviään: ”Häikäilemätöntä ja häpeällistä”

26.08.2025

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

26.08.2025

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

26.08.2025

Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale

26.08.2025

Israel ulkoisti Gazan ruoka-avun – surmatut avunhakijat vievät huomiota laajemmalta tuholta

26.08.2025

Uusi nimi ehdolle vasemmistoliiton johtoon: Lääkäri Lahdesta

25.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään