”Suomalainen ruokakauppa on Keskon ja S-ryhmän hallinnassa. Nämä kauppaliikkeet sanelevat hintatason.” Näin totesivat Tiina Hyvönen ja kymmenen muuta kotieläintuottajaa Maaseudun Tulevaisuudessa 2.9. Tulonjaossa kauppa on pärjännyt parhaiten ja alkutuotanto on jäänyt häviäjän osaan. Jalostusporraskin on hätää kärsimässä ulkomaisen halpatuonnin vuoksi ja joutuu kiltisti tyytymään siihen, mitä vähittäiskauppa suostuu sille maksamaan.
Kaupan valinnat kohdistuvat yhä useammin ulkomaisiin tuotteisiin. Maitojalosteista jo 45 prosenttia tuodaan lähimmistä naapurimaista ja Keski-Euroopasta. Brasilialainen naudanliha on vallannut ravintolat, ja kouluissa syödään valmiiksi kuorittua puolalaista perunaa. Broileria haluavan on pitänyt tyytyä japanilaiseen ja brasilialaiseen dumppaustuotantoon.
”Ennen pitkää viimeisetkin tuottajat väsyvät sinnittelemään heikon kannattavuuden ja negatiivisen asenneilmapiirin alla.” Tämän toteavat Tiina Hyvönen ja kumppanit. Saman tulevaisuudenkuvan näkevät monet muutkin tuottajat ja asiantuntijat. Kehitys ei pääty tähän, vaan edessä on koko elintarviketalouden alasajo. Pahastakin lopputuloksesta pitäisi uskaltaa keskustella sen sijaan, että pistetään tässä vaiheessa pää pensaaseen.
Maatalouden osuus on enää muutamia prosentteja maan kokonaistuotannosta, mutta sen harteille rakentuu mitä monimuotoisin talouselämä. Monet hallinnonalat, tutkimus, koulutus ja myös monipuolinen kulttuurielämä tukeutuvat tähän kotimaiseen perustuotantoon. Maa pysyy kauttaaltaan asuttuna elintarviketalouden toimipaikkojen turvin.
Meillä pidettiin 1990-luvulla laaja Agrofood-neuvottelujen sarja, jossa käsiteltiin elintarviketalouden eri osa-alueita. Tampere-taloon kokoontuneet alojensa asiantuntijat loivat kokonaiskuvaa maan elintarviketaloudesta. Osallistuin tilaisuuksiin Suomalainen Maaseutu -lehden edustajana.
Jalostusteollisuuden asiantuntijat totesivat, että jalostus vaatii ehdottomasti kotimaista perustuotantoa. Myllärit näkivät, että myllyteollisuus loppuu viljanviljelyn loppuessa. Vaikka raaka-aine on helposti liikuteltavaa, sen jauhatus on mahdollista ainoastaan laivarantaan rakennetussa myllyssä, jossa vilja siirretään torvea pitkin suoraan myllyn rattiin. Mitkään välilastaukset ja autokuljetukset eivät ole kustannussyistä mahdollisia. Vaikeammin liikuteltavat raaka-aineet, kuten kotieläintuotteet, eivät mahdollista tuontitavaran jalostusta senkään vertaa. Tuotejalostusta ei meillä voida harjoittaa pelkästään ulkomaisen raaka-aineen turvin, vaikka sellaistakin vaihtoehtoa on esitetty.
Monet talous- ja yhteiskuntaelämän toiminnot hiipuvat sitä mukaa kun elintarviketalous rapautuu. Tutkijoita ei enää tarvita, ei myöskään maatalouskoulutusta. Maataloushallinnolla on toimipisteitä eri puolilla maata. Niitä johtavaa maa- ja metsätalousministeriötäkään ei välttämättä enää tarvita, mikäli elintarviketalous loppuu kokonaan.
Elintarviketalouden alasajon myötä maan talouselämä supistuu. Elintarviketalous edustaa kolmasosaa kansantaloudestamme, joten sen mukana menetämme kolmasosan koko talouselämän volyymista. Olen keskustellut asiasta muutamien kansanedustajien kanssa, ja he ovat pitäneet huolta aiheellisena. Asia on niin pelottava, ettei sitä ole uskallettu nostaa julkiseen keskusteluun.
uutiskirje 