Tuhat intiaanimielenosoittajaa oli sunnuntaina leiriytynyt Yucumon alueelle, kun 500 poliisia iski heidän kimppuunsa pampuin ja kyynelkaasulla.
Silminnäkijöiden mukaan puolisotilaallisten joukkojen isku oli hyvin väkivaltainen, esimerkiksi uutistoimisto AFP:n toimittaja näki useita loukkaantuneita verissään. Yksi kolmen kuukauden ikäinen vauva kuoli tukehduttuaan kyynelkaasuun.
Poliisi aikoi viedä 300 pidätettyä intiaania lentokoneilla sinne mistä he olivat elokuun puolivälissä lähteneetkin, Isiboron kansallispuistoon. Paikalliset asukkaat tukkivat kuitenkin barrikadeilla kiitoradan ja lopulta poliisi vapautti pidätetyt.
Poliisi katkaisi mielenosoitusmarssin hyvin väkivaltaisesti.
Tällaistahan Latinalaisessa Amerikassa tapahtuu, mutta että Evo Moralesin Boliviassa?
Brasilia mukana hankkeessa
Kiistan kohteena on presidentti Moralesin ajama hanke rakentaa 300 kilometrin mittainen valtatie halki Isiboron kansallispuiston.
Isiboro on virallisesti tunnustettu alkuperäiskansojen alueeksi. Siellä asuu 50 000 kolmeen intiaanikansaan kuuluvaa ihmistä, jotka hankkivat toimeentulonsa sademetsästä keräilemällä, metsästämällä, kalastamalla ja kotitarveviljelyllä.
Morales on perustellut tiehanketta pyrkimyksellä kehittää Bolivian köyhimpiä alueita. Isiboron asukkaat pelkäävät, että tie tuo mukanaan muuttajia, jotka kaatavat puut ja saastuttavat vedet – näinhän on monessa paikassa Amazonian alueella käynyt.
Kiistaan liittyy vielä naapurimaa Brasilia, joka on lainannut tien rakentamiseen tarvittavat rahat. Myös tietä rakentava yhtiö on brasilialainen.
Arvostelijoiden mukaan tietä tehdäänkin juuri Brasilian tarpeisiin. Sitä pitkin kuljetettaisiin Brasilian soijaa ja puutavaraa Chilen ja Perun satamiin laivattavaksi Aasiaan. Bolivialaisille jäisi vain velat, sanovat arvostelijat.
Ministereitä erosi
Maanantaina alkoi jälkipyykki. Puolustusministeri Cecilia Chacón erosi hallituksesta vastalauseena poliisin otteille. Oikeusasiamies syytti poliisia ylimitoitetuista toimista.
Tiistaina erosivat sisäministeri ja varasisäministeri. He ottivat poliittisen vastuun, mutta kiistivät antaneensa poliisille väkivaltaan johtaneita määräyksiä.
Presidentti Morales ilmoitti maanantai-iltana tv-puheessa, että tien rakentaminen keskeytetään, kunnes hankkeesta on järjestetty kansanäänestys Cochabamban ja Benin maakunnissa. Isiboro sijaitsee niiden alueilla.
Myös Morales kiisti määränneensä poliisia katkaisemaan marssin. Hän lupasi järjestää tutkinnan väkivallasta.
Erikoista on, että Morales oli jo sunnuntaina, muutamaa tuntia ennen poliisin iskua, ilmoittanut harkitsevansa kansanäänestystä. Samalla hän oli kutsunut Isiborosta kohti La Pazia marssineiden protestoijien johtajat keskustelemaan presidentin palatsiin.
Ristiriidat auki
Tiehankkeesta on tullut Moralesille todellinen moraaliongelma. Morales, itsekin aimara-intiaani ja Bolivian ensimmäinen intiaanipresidentti, on luonut maineensa puhumalla alkuperäiskansojen ja luonnon puolesta. Nyt into hankkia ulkomaisia investointeja ja rakentaa infrastruktuuria on pudottanut hänet tuolien väliin.
Vielä kesällä Morales uhosi, että tie rakennetaan, halusivatpa Isiboron asukkaat sitä tai eivät.
Tiekiista on repäissyt auki ristiriidat. Isiboron laitamille jo muuttaneet kokanviljelijät ovat ylänköjen aimaroita ja ketsuoita. Heidän levittäytymistään sademetsäintiaanit siis pelkäävät.
Morales on aina ollut alankojen vauraitten valkoisten karjatilallisten hampaissa. Ministeri Chacón varoittikin erotessaan, että oikeisto pääsee käyttämään kiistaa hyväkseen.
Ulkoministeri David Choquehuanca puolestaan varoitti jo aiemmin Bolivian alkuperäiskansoja ajautumasta törmäyskurssille keskenään.
Santa Cruzissa 16 sademetsäintiaania aloitti maanantaina nälkälakon poliisin otteiden vuoksi. Ehkä lohdullista on, että ryhmä aimaroita ja ketsuoita ryhtyi Cochabambassa solidaarisuusnälkälakkoon.
Evo Morales on aina vedonnut Pachamamaan, Andien intiaanien Maaäitiin. Nyt Pachamama saattaa olla hyvin, hyvin vihainen.
lehti 