Puutiainen eli tuttavallisesti punkki liikkuu ruohistossa vielä marraskuussakin. Niitä voi porautua ihoon jo huhtikuun puolella. Punkkeihin tulee varautua, kun lämpötila on yli viiden plusasteen.
– Tämä punkkikesä oli mielestäni tavanomainen. Viime vuosi oli vallan mahdoton, vertaa saaristossa paljon liikkuva Metsähallituksen Etelä-Suomen aluepäällikkö Jouko Högmander.
Touko- ja kesäkuussa luonnossa paljon liikkunut Högmander ei saanut kiinni yhtäkään ihoon kiinnittynyttä tai sillä liikkuvaa punkkia. Viime vuonna tilanne oli toinen.
Punkin puremasta tuleva virusinfektio voi aiheuttaa puutiaisaivokuumeen eli Kumlingentaudin (TBE). Tautia ei voi varsinaisesti hoitaa, mutta sitä vastaan voi ottaa etukäteen rokotuksen.
Puutiainen voi kantaa myös huomattavasti yleisempää borrelia-bakteeria. Sen puremaan tepsii antibioottikuuri varhaisessa vaiheessa.
Borrelioosiin sairastumista voi ehkäistä poistamalla punkki iholta vuorokauden sisällä sen kiinnittymisestä. TBT-tarttuu puutiaisen erittämän syljen mukana vain minuuttien kuluttua puremasta.
Toisen asteen borrelioosin sairastanut Högmander kuvaa tautia hyvin kivulloiseksi. Bakteerin saa yli tuhat suomalaista vuosittain.
TBE:hen sairastuneita on parisen kymmentä. Taudinaiheuttajan esiintyminen on lisääntynyt voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana Euroopassa.
Tartuntariski oletettua pienempi
Tuoreimpien tutkimustietojen mukaan riski saada bakteeri- tai virustartunta punkin pistosta on vähäisempi, kuin on oletettu. Ahvenanmaalaisprofessori Dag Nyman kertoo, että aiemmin laskettiin borrelioosin saavan yhden sadasta pistoksen saaneesta. Nyt suhde on pudonnut yhdeksi 400:sta.
Ruotsalainen tutkija Peter Wilhelmsson arvioi, että noin 20 prosenttia punkeista kantaa borreliaa. Ahvenanmaan puolella luku on 24. Ahvenanmaan kokeissa 614 henkilöstä 160 oli saanut pistoksen borrelia-infektoituneelta punkilta. Heistä vain yhdeksällä muodostui vasta-aineita.
TBE-tartuntariskin arvioidaan olevan yksi 600:sta.
Leviämässä ehkä pohjoiseen
Puutiaista esiintyy eteläisessä Suomessa suunnilleen Oulun ja Joensuun linjan alapuolella. On esitetty näkemyksiä, että ilmastonmuutoksen ansiosta puutiainen siirtyy myös pohjoisemmaksi.
Eurooppalainen TBE-virus aiheuttaa vähiten kuolemantapauksia. Siperian virus on jonkin verran pahempi ja Kaukoidän pahin. Siperialaista kantaa uskotaan tulleen Suomeen.
Ruotsissa ja Ahvenanmaalla 2 160 analysoidusta yksilöstä vain neljästä tavattiin TBE, mikä vastaa 0,2 prosentin osuutta. Riski sairastua on todella vähäinen.
Vaikutusta eläimiin tutkittu vähän
Puutiaisen ja sen kantamien taudinaiheuttajien vaikutuksia eläimiin on tutkittu tuskin lainkaan. Turun kaupungin luonnonsuojelutyöntekijänä työskennellyt Jukka Nummelin pitää varmana, että koiraan borrelioosi voi tarttua. Tarttuuko tauti kissaan tai karjaan, ei varmuudella tiedetä.
– Ketussa voi olla tuhansia punkkeja. Orava voi olla täynnä punkkeja, Nummelin tietää.
Saaristomerellä ruokkiyhdyskunnan poikasissa on tavattu suuria määriä puutiaisia.
Nummelin pitää mahdollisen, että peura- ja kauriskantoja voivat punkit verottaa jopa imemänsä verimäärän takia. Taudinaiheuttajien vaikutuksista riistaeläimiin tiedetään varsin vähän.
Puutiaismääriin vaikuttaa tämän hetken tietojen mukaan ainakin myyräkantojen vaihtelu. Muiden eläinten kannanvaihtelusta punkkimäärään on tietoa vähäisesti.
Puutiainen saattaa elää 16-vuotiaaksi. Se käy läpi toukka-, nuoruus- ja aikuisvaiheen.
uutiskirje 
