Ensimmäiset arabikevään jälkeiset demokraattiset vaalit pidettiin Tunisiassa toissa sunnuntaina. Aänioikeutetut osallistuivat yli 90-prosenttisesti perustuslakia säätävän edustajakokouksen 217 jäsenen valitsemiseen.
Vaalit voitti selvästi maltillisena islamistisena pidetty Al-Nahda -puolue (voisi kääntyä suomeksi ehkäpä Kansannousu yhteishyvän puolesta), joka sai 90 paikkaa.
Al-Nahda edustaa nykyaikaisia islamilaisia yhteiskunnallisia käsityksiä yhdistyneenä liberalistiseen talouspolitiikkaan. Se on onnistunut saamaan laajasti tavallisten tunisialaisten luottamuksen. Puolueen johto on vakuuttanut ennen vaaleja ja vaalien jälkeen, ettei se pyri islamilaisen lain ja valtion voimaan saattamiseen.
Al-Nahdan johtaja vertaa puoluettaan Turkin AKP:hen.
Al-Nahdan johtaja Rachid Gannouchi on verrannut itsekin puoluettaan Turkin hallituspuolueeseen AKP:hen, johon hänellä on toimivat suhteet. Al-Nahda on oikonut käsitystä itsestään uhkana naisten oikeuksille huomauttamalla, että ylivoimaisesti suurin osa valituista naisedustajista tuli sen listoilta.
Keskustavasemmisto
islamismia vastaan
Al-Nahdan vastapoolin kansalliskokouksessa muodostavat keskustavasemmistolaiset ja enemmän tai vähemmän sosialidemokraattiset puolueet, jotka saivat yhdessä yli 70 paikkaa. Suurimmat näistä puolueista ovat Tasavaltalainen kongressi (30 paikkaa), Ettakatol (21) ja Edistyksellinen demokraattinen puolue, PDP (17). Myös entisen kommunistisen puolueen (nyt Ettajdid-liike) kokoama demokraattinen modernistinen liitto (5 paikkaa) lienee luettava tähän ryhmään, kuten myös jotkut yhden tai kahden paikan pienpuolueet.
Keskustavasemmistoa luonnehtii islamismin vastaisuus ja maallisen demokraattisen valtion tavoittelu. PDP:n arvellaan hyökänneen jopa liian aggressiivisesti islamismia vastaan, mikä ilmeisesti karkotti osan tämän demokratiataisteluissa koetellun puolueen mahdollisista muslimiäänestäjistä.
Perinteisen vasemmiston edustus jäi Tunisian työläisten kommunistisen puolueen kolmen edustajan varaan. Puolue on alun perin ollut Albanian hoxhalaisen maolaisuuden kannalla, mutta lienee viime vuosina lähentynyt tunisialaista todellisuutta.
Myös keväällä syrjäytetyn valtakoneiston perillispuolueet saivat läpi kymmenkunta edustajaa.
Protesti rannikon
eliittiä vastaan
Vaalien suurin yllätys oli Aridha Chaapia -puolueen menestys. Se on populistinen puolue, jonka Mohamed Hechmi Hamdi polkaisi omistamiensa kahden tv-kanavan avulla hetkessä maasta. Hyvin sujuneiden vaalien ainoa kauneusvirhe on ollut joidenkin tämän puolueen edustajien valinnan hylkääminen kampanjarikkomusten vuoksi. Hylkäykset aiheuttivat rajuja mellakoita.
Al-Nahdan voiton ohella Aridha Chaapian menestys on nähty tavallisten ja erityisesti sisämaan arabiankielisten asukkaiden vastalauseena rannikon herkästi ranskankieleen lipsahtavan eliitin ylivallalle. Puolueella on edelleen 19 paikkaa, mutta Hechmi Hamchi on ilmoittanut, ettei se ota niitä vastaan.
Vaalijärjestyksen anteliaan suhteellisuuden vuoksi edustajakokoukseen valittiin edustajia peräti 29 puolueesta tai ryhmittymästä, joista vain kymmenen sai enemmän kuin yhden paikan.
Al-Nahda, Tasavaltalainen kongressi ja Ettakatol yrittävät nyt hallitusta, jonka johtoon tullee suurimman puolueen edustaja. Presidentiksi voidaan sen sijaan valita jonkun keskustavasemmiston ryhmän ehdokas.