Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta hyväksyi tiistaina Suomen liittymisen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen.
– Vihdoin! totesi Annika Lapintie, joka on vasemmistoliiton jäsen ulkoasiainvaliokunnassa.
– Ottawan prosessi on Suomen osalta ollut pitkä ja mutkikas.
Valiokunta edellyttää kuitenkin, että suunnitellut miinojen korvaamishankkeet toteutetaan ja on huolissaan siitä, että esimerkiksi Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole liittyneet miinakieltosopimukseen.
Lapintie muistuttaa, että sopimukseen liittymiseen on ollut aikaa valmistautua huolellisesti ja hankkia korvaavia asejärjestelmiä.
Koko EU mukana
Ulkoasiainvaliokunnan hyväksymä mietintö esittää Suomen liittyvän Ottawan sopimukseen ensi vuonna. Eduskunta äänestää mietinnön hyväksymisestä ensi viikolla. Keskustelu siitä käydään täysistunnossa torstaina.
Suomi on ainoa EU-maa, joka ei ole vielä allekirjoittanut Ottawan sopimusta.
– Suomen liittymisen jälkeen unioni on kokonaisuudessaan miinakiellon piirissä ja näin Suomi osaltaan vahvistaa EU:ta humanitäärisenä toimijana, Lapintie arvioi.
Vuonna 1999 voimaan tulleeseen sopimukseen on ennen Suomea liittynyt 158 maata, viimeksi vasta itsenäistynyt Etelä-Sudan.
Resursseja miinahaittojen torjuntaan
Ulkoasiainvaliokunta edellyttää Suomelta entistä määrätietoisempaa tukea miinoista koituvien ongelmien vähentämiseksi.
– Esimerkiksi Afganistanissa miinat vaikeuttavat monin paikoin jokapäiväistä elämää ja maanviljelyksen harjoittamista. Suomi voisi jatkossa tarjota Afganistanin paikallisille toimijoille koulutusta ja osaamista juuri miinanraivauksessa, Lapintie esittää.
Ottawan sopimuksella on valiokunnan mukaan ollut merkittäviä humanitaarisia vaikutuksia. Sopimuksen kuuluu osallistuminen humanitaariseen toimintaan kuten miinanraivaukseen ja uhrien avustamiseen. Toiminnan avulla saadaan viljelyskelpoista maata hyötykäyttöön sekä edistetään pakolaisten paluumuuttoa. Suomi on tukenut vuodesta 1999 alkaen humanitaarista miinatoimintaa vuosittain yli 5 miljoonalla eurolla. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi tukee toimintaa myös vastaisuudessa.
Miinojen uhrien määrä on pienentynyt alle viidennekseen 1990-luvulta. Nykyisin miinoja valmistetaan 12 maassa, kun ennen tuotantoa oli 54 valtiossa.
Linjaus jo vuodelta 2004
Suomessa ei ole miinoitettuja alueita, jalkaväkimiinoja ei ole valmistettu vuoden 1981 jälkeen eikä Suomesta ole viety jalkaväkimiinoja ulkomaille.
Eduskunta hyväksyi jo vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksen Suomen liittymisestä sopimukseen vuonna 2012. Linjaus vahvistettiin vuoden 2009 selonteon käsittelyssä. Valiokunta toteaakin, että Suomen pitkä harkinta- ja sopeutumisaika on ollut tarpeen korvaavien puolustushankintojen vuoksi. Sen mukaan liittyminen ei edelleenkään ole ongelmatonta talouskriisin aiheuttamien kustannuspaineiden takia.
Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamiseen tarkoitetut ohjelmat toteutetaan puolustusmenojen leikkaamisesta huolimatta ja ohjelman edistymisestä raportoidaan eduskunnalle vuosittain.
Perussuomalaisten Timo Soinin johtama valiokunta pitää huolestuttavana, että merkittävät valtiot kuten Kiina, Intia, Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole liittyneet sopimukseen. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee toiminnallaan pyrkiä siihen, että sopimus on kattava ja tehokas. Ottawan sopimuksen kattavuuden laajentaminen on tärkeää myös Lähi-idän vakaudelle ottaen huomioon, että esimerkiksi Egypti, Israel ja Libya eivät ole sopimuksen osapuolia.
Valiokunnan mietintöön sisältyy perussuomalaisten vastalause.