Kansainvälisen kaupan professorin Pertti Haaparannan mukaan siirtyminen yhteisvaluutta euroon kymmenen vuotta sitten on tullut kansalaisille todella kalliiksi. Palkkatulojen osuus kansantuotteesta on laskenut. Nyt päälle tulee vielä kova hinta parhaan AAA-luottoluokituksen säilyttämiseksi.
Haaparanta siteeraa Akateemisessa talousblogissa tuoretta tutkimusta, jossa on arvioitu, miten euroon siirtyminen vaikutti palkkatulojen osuuteen kokonaistuloista sekä maa- että toimialatasolla.
”Koko euroalueen tasolla euroon siirtyminen on alentanut työtulojen osuutta tuloista. Maatasolla vaikutus on erittäin merkittävä Irlannissa, Italiassa – ja Suomessa. Yleisesti ottaen palkkojen tulo-osuus on euroon siirtymisen vuoksi laskenut maissa, joissa ammatillinen järjestäytyminen on ollut korkeaa ja joissa työelämän säätelyä on purettu.”
EU:n talous- ja rahaliitto Emu näyttää siis pienentäneen pääosin palkkatuloilla elävien ihmisten ja kotitalouksien tuloja, joita on enemmistö rahaliiton kansalaisista.
Haaparannan mukaan nyt on näytön paikka niillä, jotka väittävät Emun hyödyttäneen kansalaisten enemmistöä.
”Näytön paikka on erityisen suuri Suomessa, jossa EMU:n palkkojen kansantulo-osuutta alentava vaikutus on suuri.”
Pääoma nousi niskanpäälle
David Cookin Review of Economics and Statistics -lehdessä julkaistuja tutkimustuloksia selittää kaksi tekijää.
Ensinnäkin Emun mukanaan tuoma integraation kasvu, kaupan todellisten esteiden aleneminen ja pääomien liikkuvuuden kasvu, on alentanut työntekijöiden neuvotteluvoimaa.
Toiseksi, yhteinen rahapolitiikka, joka ei määritelmän mukaan aina sovellu yhtäaikaa kaikille jäsenmaille, on vaikuttanut yritysten hinnoittelupäätöksiin.
”Yleisesti ottaen suurta osaa työmarkkinoiden ilmiöistä ei ymmärretä, jollei ymmärretä, että yrityksillä on markkinavoimaa suhteessa työntekijöihin”, toteaa Haaparanta.
AAA tulee kalliiksi
Nyt Euroopan talouskriisissä Suomi on asettanut kaiken muun edelle pysymisen parhaan luottoluokituksen AAA-kerhossa.
Haaparannan mukaan kustannukset AAA-statuksen säilyttämiseksi tulevat olemaan korkeat.
”Säilyttäminen edellyttää suurten budjettiylijäämien synnyttämistä ja ylläpitoa, ns. puskureiden keräämistä, jotta julkisen sektorin maksukyky suurimmissakin taloudellisissa häiriöissä säilyy. Nämä ’säästöt’ ovat poissa jostakin ja ne tullaan keräämään pääosin julkisia menoja alentamalla.”
Lisäksi Haaparannan mukaan ”pieneenkin taloudelliseen häiriöön vastataan osin julkisia menoja karsimalla (osa tulee tietysti kerätyistä puskureista ainakin jonkun aikaa, jos tulee). Jos tätä tehdään koko rahaliiton alueella, niin negatiivinen vaikutus on suuri.”
Päättäjille professori esittää seuraavat kysymykset:
Miksi EMU ei olekaan lisännyt kansalaisten enemmistön tuloja? Miksi Suomi kannattaa toimia, jotka pahentavat Emun vaikutuksia tavallisen kansalaisen asemaan?
Akateeminen talousblogi: http://blog.hse-econ.fi/