Presidenttiehdokkaat joutuivat ottamaan kantaa laittomiin lakkoihin Elinkeinoelämän keskusliiton paneelissa torstaina.
Kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö tyytyi toteamaan, että ne ovat vakauden kannalta heikoin lenkki. Keskustan Paavo Väyrynen oli valmis kieltämään myötätuntolakot.
– Minusta se on täysin käsittämätöntä. Jos ollaan työrauhavelvoitteen piirissä, miten voidaan kohdistaa lakko omaan työnantajaan jonkin toisen liiton puolesta.
Perussuomalaisten Timo Soini oli samaa mieltä, ”kun nimet ovat paperissa, pulinat pois”. Kristillisdemokraattien Sari Essayah esitti lakkosakkojen nostamista.
RKP:n Eva Biaudet kehotti miettimään työelämän sisältöjä ja tasa-arvoa. Niitä kehittämällä lakkoilua saataisiin hänen mielestään vähennettyä. Samoilla linjoilla oli SDP:n Paavo Lipponen.
Lipponen muistutti, että EK:n korkealla tasolla olevat henkilöt ”provosoivat omalla öykkäröinnillään palkansaajia ja koko yhteiskuntaa”.
– Eikö tästä asiasta olisi syytä käydä keskustelua myös elinkeinoelämässä, hän esitti.
Vihreiden Pekka Haavisto sanoi luottavansa kotimaisiin neuvottelumekanismeihin.
– Minusta on vaikea ajatella presidenttiä, joka alkaisi tätä järjestelmää rutata. En ainakaan itse siihen lähtisi.
Haavisto viittasi optioihin ja peräsi kohtuullisuutta myös varakkaamman väen puolelta.
Vasemmistoliiton ehdokas Paavo Arhinmäki ei ollut paikalla.
Väyrynen haluaa markan takaisin
EK:n paneelissa vastapuoliksi nousivat Väyrynen ja Lipponen. Päivää aiemmin Uudenmaan palkansaajakeskusjärjestöjen paneelissa taitojaan mittelivät lähinnä Lipponen ja Niinistö. Myös Pekka Haavisto keräsi suosiota konkreettisilla tavoitteillaan.
Ulkopolitiikan osalta ehdokkaat olivat miltei samoilla linjoilla. Asevelvollisuusarmeija pysyy ja yhteistyötä Naton kanssa jatketaan. Sauli Niinistö ei maininnut sanaa liittoutumattomuus, joka kuultiin miltei kaikilta muilta.
Varsinaiset erot ehdokkaiden välillä löytyivät suhtautumisesta Euroopan talouskriisiin. Välillä keskustelu kirposi miltei sanaharkaksi. Lipponen peräsi työrauhaa ja luotti EU:n ja Euroopan Keskuspankin hoitavan ongelman.
– Jos Etelä-Eurooppa romahtaa, koko Eurooppa romahtaa, hän tähdensi.
Niinistön mielestä Kreikka tulisi jättää suosiolla kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hoteisiin ja velkasaneeraukseen. Muiden kriisimaiden tulisi esittää Euroopan Keskuspankille nopeasti keinonsa talousvakauden saamiseksi.
Paavo Väyrynen esitti, että Suomessa otettaisiin euron rinnalle käyttöön markka. Niinistön patisteluista huolimatta hän ei suostunut arvioimaan markan mahdollista kurssia. Päivää myöhemmin Väyrynen oli valmis luotaamaan Suomen kokonaan ulos euroalueesta.