KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

”Äiti Maa ei ilmastokokouksilla pelastu”

Cormac Cullinanin mukaan Durbanin kaltaisissa kokouksissa puhutaan vain oireista, ei syistä.

Cormac Cullinanin mukaan Durbanin kaltaisissa kokouksissa puhutaan vain oireista, ei syistä. Kuva: Helvi Kolehmainen

Etelä-Afrikan johtava ympäristölakimies on etsinyt alkuperäiskansojen viisautta luonnostelemaansa Kansojen julistukseen.

Helvi Kolehmainen
2.12.2011 9.16

Durbanin ”kiertävä sirkus” – kuten YK:n ilmastokokousta Etelä-Afrikassa jo kutsutaan – näyttää heti alkumetreillä kulkevan kohti kansojen törmäystä.

Etelä-Afrikan johtava ympäristölakimies Cormac Cullinan on osallistunut ilmastokokouksiin ja istuu nyt myös Durbanissa. Hän on tehnyt pohjapaperin, Kansojen julistuksen, Afrikan näkökulmasta täydentämään Boliviassa alkuun pantua prosessia Äiti Maan oikeuksista.

Ihmisellä on Cullinanin mukaan maapalloa kohtaan sama asenne kuin Etelä-Afrikan apartheid-hallinnolla oli mustia afrikkalaisia kohtaan: alistaminen. Kovat arvot vahvistettiin silloin lakipykälillä ja niin on tehty myös luontoa vastaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Eurooppa teki Afrikastakin koneen osan.”

Lainsäädäntö tunnistaa vain ihmiset ja yritykset laillisten oikeuksien omistajina. Jos ekologinen tasapaino halutaan säilyttää, on luonnon kaikilla osatekijöillä oltava lain tunnustama asema.

– Durbanin kaltaisissa kokouksissa puhutaan vain oireista, ei muutoksiin johtaneista syistä. Niissä mietitään vain, miten pitkälle voidaan mennä, ennen kuin kaikki romahtaa. Boliviassa puhuttiin siitä, mitä meidän pitää tehdä, että voimme parantaa Äiti Maan, kertoo Cullinan.

Alkuperäiskansojen tieto

Cullinan uskoo, että maapallon alkuperäiskansat ovat säilyttäneet muistissaan tiedon siitä, miten esi-isät kohtelivat luontoa ja miten maapallo vielä ehkä voitaisiin pelastaa. Afrikan vastaus on kuunnella alkuperäiskansojen viisautta ja vielä elossa olevia arvoja.

Alkuperäiskansat ovat aina pitäneet luontoa yhteisön tasaveroisena osana ja toimineet sen kanssa yhdessä. Ihmisten yhteisöön ovat kuuluneet esi-isät, nykyisyys ja vastuu tulevista sukupolvista. Afrikkalainen filosofia lähtee ajatuksesta, että ihminen on ihminen vasta suhteessa toiseen ihmiseen ja ympäristöönsä.

Tämän ajatusmallin afrikkalaiset menettivät 1700- ja 1800-luvuilla, ”edistyksen aikana”, jolloin Eurooppa päätti, että universumi on jättiläismäinen kone. Sen osaksi myös Afrikka kolonialismin myötä joutui, sanoo Cullinan.

– Päämäärä on kulutus ja talouden kasvu, eikä pysähdytä miettimään, kestääkö maapallo tätä lisää.

Aiheesta enemmän perjantaina 2.12.2011 ilmestyneessä Viikkolehdessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
04

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 
05

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään