Durbanin ”kiertävä sirkus” – kuten YK:n ilmastokokousta Etelä-Afrikassa jo kutsutaan – näyttää heti alkumetreillä kulkevan kohti kansojen törmäystä.
Etelä-Afrikan johtava ympäristölakimies Cormac Cullinan on osallistunut ilmastokokouksiin ja istuu nyt myös Durbanissa. Hän on tehnyt pohjapaperin, Kansojen julistuksen, Afrikan näkökulmasta täydentämään Boliviassa alkuun pantua prosessia Äiti Maan oikeuksista.
Ihmisellä on Cullinanin mukaan maapalloa kohtaan sama asenne kuin Etelä-Afrikan apartheid-hallinnolla oli mustia afrikkalaisia kohtaan: alistaminen. Kovat arvot vahvistettiin silloin lakipykälillä ja niin on tehty myös luontoa vastaan.
”Eurooppa teki Afrikastakin koneen osan.”
Lainsäädäntö tunnistaa vain ihmiset ja yritykset laillisten oikeuksien omistajina. Jos ekologinen tasapaino halutaan säilyttää, on luonnon kaikilla osatekijöillä oltava lain tunnustama asema.
– Durbanin kaltaisissa kokouksissa puhutaan vain oireista, ei muutoksiin johtaneista syistä. Niissä mietitään vain, miten pitkälle voidaan mennä, ennen kuin kaikki romahtaa. Boliviassa puhuttiin siitä, mitä meidän pitää tehdä, että voimme parantaa Äiti Maan, kertoo Cullinan.
Alkuperäiskansojen tieto
Cullinan uskoo, että maapallon alkuperäiskansat ovat säilyttäneet muistissaan tiedon siitä, miten esi-isät kohtelivat luontoa ja miten maapallo vielä ehkä voitaisiin pelastaa. Afrikan vastaus on kuunnella alkuperäiskansojen viisautta ja vielä elossa olevia arvoja.
Alkuperäiskansat ovat aina pitäneet luontoa yhteisön tasaveroisena osana ja toimineet sen kanssa yhdessä. Ihmisten yhteisöön ovat kuuluneet esi-isät, nykyisyys ja vastuu tulevista sukupolvista. Afrikkalainen filosofia lähtee ajatuksesta, että ihminen on ihminen vasta suhteessa toiseen ihmiseen ja ympäristöönsä.
Tämän ajatusmallin afrikkalaiset menettivät 1700- ja 1800-luvuilla, ”edistyksen aikana”, jolloin Eurooppa päätti, että universumi on jättiläismäinen kone. Sen osaksi myös Afrikka kolonialismin myötä joutui, sanoo Cullinan.
– Päämäärä on kulutus ja talouden kasvu, eikä pysähdytä miettimään, kestääkö maapallo tätä lisää.
Aiheesta enemmän perjantaina 2.12.2011 ilmestyneessä Viikkolehdessä.