KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Suomessa yksi nopeimmista tuloerojen kasvuista

Ruotsissa tuloerojen kasvu on ollut vielä nopeampaa kuin Suomessa. Kuva Tukholman joulukadulta.

Ruotsissa tuloerojen kasvu on ollut vielä nopeampaa kuin Suomessa. Kuva Tukholman joulukadulta. Kuva: Lehtikuva/ JESSICA GOW

Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on 30 viime vuoden aikana kasvanut lähes kaikissa teollisuusmaissa.

Arto Huovinen
11.12.2011 13.40

Tuloerot ovat vuodesta 1980 lähtien kasvaneet selvästi lähes kaikissa OECD:n 34 jäsenmaassa, kertoo järjestön tällä viikolla julkaisema raportti.

Vertailun loppuu vuoteen 2008, juuri ennen globaalin talouskriisin puhkeamista. Raportti toteaa kuitenkin, että kriisin aikana erot ovat kasvaneet vielä lisää.

Vuonna 2008 vaurain kymmenesosa väestöstä ansaitsi jäsenmaissa keskimäärin yhdeksän kertaa enemmän kuin pienituloisin kymmenesosa. Ero kasvoi noin kymmenellä prosentilla verrattuna vuoteen 1985.

ILMOITUS
ILMOITUS
Suomi kuuluu nopeimmin kasvaneiden tuloerojen maihin.

OECD:n jäsenmaat ovat etupäässä kehittyneitä teollisuusmaita. Suurimpia tuloerot ovat määritelmän rajalla keikkuvissa Meksikossa ja Chilessä, joissa suhdeluku vauraimman ja köyhimmän kymmenesosan välillä on 25:1.

Yhdysvalloissa, Israelissa ja Turkissa luku on 14:n suhde yhteen. Britanniassa, Etelä-Koreassa, Italiassa ja Japanissa se on 10:1.

Erot ovat kasvaneet myös perinteisesti melko tasaisen tulonjaon maina pidetyissä Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Niissä rikkain kymmenys ansaitsi 1980 viisinkertaisesti pienituloisempaan verrattuna, nyt kuusinkertaisesti.

Sellaisissa OECD:n ulkopuolisissa maissa kuin Kiina, Intia, Brasilia ja Venäjä kerroin on yli 50:n.

Suomessa nopeimpia
tuloerojen kasvuja

Raportin mukaan tuloerot alkoivat kasvaa 1970-luvun lopulla erityisesti Britanniassa ja Yhdysvalloissa. 1980-luvun lopulla ilmiö laajeni ja 2000-luvulla erot alkoivat nopeasti kasvaa myös tasaisemman tulonjaon maissa.

Viime vuosina kuilu on kasvanut nopeimmin Pohjoismaissa. Pieni ja sisukas Suomi on peräti sijalla kolme, kun vertaillaan tuloerojen kasvua koko välillä 1985–2008. Vain Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa erot kasvoivat vielä enemmän.

Suomi ja Ruotsi olivat 2008 kuitenkin edelleen tasaisemman tulonjaon maiden joukossa. Niitä tasaisempi tulonjako oli OECD-maista Sloveniassa, Tanskassa, Tshekissä, Slovakiassa, Norjassa ja Belgiassa, kun vertailu tehtiin gini-kertoimella.

Gini-kerroin vaihtelee 0:n ja 1:n välillä. Se on nolla, jos kaikkien tulot ovat täsmälleen yhtä suuret. Yksi se on silloin, jos kaikki tulot menevät yhdelle henkilölle.

Suomen gini-kerroin nousi tutkimusaikana 0,21:stä 0,26:een. OECD:n keskiarvo nousi 0,29:stä 0,316:een.

Ylin tuloluokka
hyötynyt eniten

Gini-kertoimen laskemiseen vertailukelpoinen aineisto koko ajalta oli käytettävissä 22 OECD-maasta. Näistä 17:ssä tuloerot kasvoivat. Kasvu oli yli neljän prosentin Suomessa, Saksassa, Israelissa, Luxemburgissa, Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

Tilanne pysyi suunnilleen paikallaan Ranskassa, Belgiassa ja Unkarissa. Tuloerot pienenivät Chilessä, Meksikossa, Kreikassa ja Turkissa.

Kaikkein suurin tulojen kasvu keskittyi kaikkein vauraimmille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vaurain yksi prosentti saa 20 prosenttia kaikista tuloista. Vaurain 0,1 prosenttia saa 8 prosenttia tuloista, mikä on nelinkertainen osuus verrattuna vuoteen 1985.

Vuosien 1979 ja 2007 välillä pienituloisimman viidesosan osuus tuloista putosi Yhdysvalloissa seitsemästä viiteen prosenttiin.

Eriarvoisuus uhkaa
yhteiskuntarauhaa

Raportin mukaan tuloerojen kasvun suurin selittäjä on se, että parhaassa asemassa oleva työvoima on hyötynyt eniten teknologian kehityksestä. Samalla kilpailun ja työmarkkinoiden ”joustavuuden” kasvattaminen ovat lisänneet matalapalkkaisen ja osa-aikaisen työn osuutta.

Toinen suuri tekijä OECD:n mukaan on se, että sosiaaliset tulonsiirrot pienenivät lähes kaikissa jäsenmaissa ja samalla niiden saamisen ehdot tiukkenivat.

Verotuksen muutokset ovat hyödyttäneet eniten parhaiten toimeentulevia. Korkeimmat tuloveroasteet olivat 1980-luvulla 60–70 prosentin tasolla, kun ne nyt ovat pudonneet OECD:ssä keskimäärin 40 prosentin tasolle.

Irtisanomissuojaa on heikennetty monissa maissa ja minimipalkka suhteessa keskipalkkaan alentunut. Myös ammattiliittojen jäsenmäärä on laskenut useissa maissa.

Raportin mukaan globalisaatiolla ei ole suurta osuutta tuloerojen kasvussa.

OECD:n pääsihteeri Angel Gurría sanoi maanantaina Pariisissa julkistaessaan raporttia, että ”yhteiskuntasopimus on purkaantumassa monissa maissa”. Epätasainen tulonjako ja sosiaalisen liikkuvuuden puute lietsovat tyytymättömyyttä yhteiskunnassa ja erityisesti nuorten keskuudessa.

Gurría sanoi raportin osoittavan vääräksi olettamuksen, että talouskasvu automaattisesti ”tihkuisi” ylhäältä heikommin toimeentuleville, samoin sen, että eriarvoisuuden kasvaminen lisäisi sosiaalista liikkuvuutta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään